Mediakasvatus ja monilukutaito valtakunnallisissa ohjausasiakirjoissa varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen
Pajarre, Martina; Kaitera, Sofia (2026)
Pajarre, Martina
Kaitera, Sofia
2026
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604023702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604023702
Tiivistelmä
Mediakasvatus ja monilukutaito ovat keskeisiä taitoja nyky-yhteiskunnassa. Teknologia ja media kehittyvät jatkuvasti, joten ymmärrys mediakasvatuksesta ja monilukutaidosta on jatkuvassa muutoksessa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten mediakasvatusta ja monilukutaitoa määritellään valtakunnallisissa ohjausasiakirjoissa. Tämän lisäksi on tarkoituksena selvittää, löytyykö ohjausasiakirjojen välillä eroavaisuuksia mediakasvatuksen ja monilukutaidon sisältöjen osalta.
Tutkimuksemme aineistona on varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen opetussuunnitelma sekä perusopetuksen opetussuunnitelman alkuopetuksen osuus. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistopohjaista sisältöanalyysia. Analysoitavat alkuperäisilmaisut etsimme neljän hakusanan avulla. Analyysin tulokset jaoimme kuuteen pääkategoriaan.
Tutkimustuloksista ilmeni, että monilukutaito ja mediakasvatus ovat keskeisiä taitoja yhteiskunnassa toimimisessa ja edistävät osallisuutta, sekä lasten keskinäistä tasa-arvoa. Näiden taitojen kehittymistä tukee lapsen kielen kehitys sekä sen käyttötaito. Aineistossa monilukutaito määritellään viestien tuottamisen, tulkinnan ja arvottamisen taitona. Mediakasvatusta ei määritellä yhtä selkeästi, mutta opetussuunnitelmissa keskitytään mediakasvatuksen osalta laitteiden käytön turvallisuuteen sekä median rooliin monilukutaidon kehittämisessä ja monimuotoisen kulttuurin ymmärtämisessä. Leikin ja luovuuden hyödyntäminen nähdään myös yhtenä keskeisenä osana mediakasvatustoimintaa. Erot opetussuunnitelmien välillä ovat pääasiassa sidoksissa siihen, että ne ovat suunnattu eri ikäisille lapsille. Tämän myötä joissain asioissa perusopetuksen opetussuunnitelmassa lapselta vaaditaan enemmän kuin varhaiskasvatussuunnitelmassa.
Tutkimuksemme aineistona on varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen opetussuunnitelma sekä perusopetuksen opetussuunnitelman alkuopetuksen osuus. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistopohjaista sisältöanalyysia. Analysoitavat alkuperäisilmaisut etsimme neljän hakusanan avulla. Analyysin tulokset jaoimme kuuteen pääkategoriaan.
Tutkimustuloksista ilmeni, että monilukutaito ja mediakasvatus ovat keskeisiä taitoja yhteiskunnassa toimimisessa ja edistävät osallisuutta, sekä lasten keskinäistä tasa-arvoa. Näiden taitojen kehittymistä tukee lapsen kielen kehitys sekä sen käyttötaito. Aineistossa monilukutaito määritellään viestien tuottamisen, tulkinnan ja arvottamisen taitona. Mediakasvatusta ei määritellä yhtä selkeästi, mutta opetussuunnitelmissa keskitytään mediakasvatuksen osalta laitteiden käytön turvallisuuteen sekä median rooliin monilukutaidon kehittämisessä ja monimuotoisen kulttuurin ymmärtämisessä. Leikin ja luovuuden hyödyntäminen nähdään myös yhtenä keskeisenä osana mediakasvatustoimintaa. Erot opetussuunnitelmien välillä ovat pääasiassa sidoksissa siihen, että ne ovat suunnattu eri ikäisille lapsille. Tämän myötä joissain asioissa perusopetuksen opetussuunnitelmassa lapselta vaaditaan enemmän kuin varhaiskasvatussuunnitelmassa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10984]
