Millainen Brownfield-prosessi nykyään on?
Mononen, Miika (2026)
2026
Konetekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Mechanical Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604023692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604023692
Tiivistelmä
Tämän diplomityön tavoitteena oli tarkastella modulaarisuuden mahdollisia hyötyjä ja haasteita sekä selvittää, miten Jarkko Pakkasen väitöskirjassa vuonna 2015 esitetty Brownfield-prosessi on kehittynyt nykyiseen Brownfield 2.0 -muotoonsa. Työssä arvioitiin lisäksi, kuinka vahvasti Brownfield 2.0 perustuu aiempaan teoriaan ja missä määrin sen sisältö on muotoutunut käytännön kehitystyön tuloksena. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa yhdistettiin kirjallisuuskatsaus ja Nordic Element Oy:n nykyistä toimintaa kuvaavan aineiston analyysi.
Työn kirjallisuuskatsauksessa jäsennettiin modulaarisuuden keskeisiä hyötyjä ja haasteita sekä Brownfield-ajattelun teoreettista perustaa. Empiirisen tarkastelun avulla kuvattiin, millaisena Brownfield-prosessi näyttäytyy nykyisessä käytännön toiminnassa. Tarkastelun perusteella Brownfield 2.0 on alkuperäistä Brownfield-prosessia laajempi ja käytännönläheisempi kokonaisuus. Se sisältää uusia toimintatapoja, tarkennuksia ja työkaluja, joiden avulla modulaarisuutta voidaan mallintaa, hallita ja viedä käytäntöön aiempaa systemaattisemmin. Tuloksena työssä syntyi käyttökelpoinen käsikirja kohdeyrityksen Nordic Element Oy:n toiminnasta. Sitä voidaan käyttää myynti-, koulutus- ja kehitysmateriaalina.
Tulosten perusteella modulaarisuuden keskeisiä hyötyjä ovat muuntelun hallinnan parantuminen, tehokkuuden lisääntyminen, toimitus- ja suunnittelutyön selkeytyminen sekä mahdollisuus tukea liiketoiminnan skaalautuvuutta. Samalla työssä tunnistettiin myös haasteita, jotka liittyvät erityisesti rajapintojen määrittelyyn, standardoinnin ja asiakaskohtaisen muuntelun yhteensovittamiseen sekä muutoksen läpivientiin organisaatiossa. Brownfield 2.0:n todettiin perustuvan osittain vakiintuneeseen teoriaan, mutta sisältävän myös merkittävästi käytännön kehitys-työssä syntyneitä laajennuksia. Työn tuloksena muodostettiin kuva Brownfield 2.0:sta sekä sen teoreettisesta ja käytännöllisestä perustasta.
Työn kirjallisuuskatsauksessa jäsennettiin modulaarisuuden keskeisiä hyötyjä ja haasteita sekä Brownfield-ajattelun teoreettista perustaa. Empiirisen tarkastelun avulla kuvattiin, millaisena Brownfield-prosessi näyttäytyy nykyisessä käytännön toiminnassa. Tarkastelun perusteella Brownfield 2.0 on alkuperäistä Brownfield-prosessia laajempi ja käytännönläheisempi kokonaisuus. Se sisältää uusia toimintatapoja, tarkennuksia ja työkaluja, joiden avulla modulaarisuutta voidaan mallintaa, hallita ja viedä käytäntöön aiempaa systemaattisemmin. Tuloksena työssä syntyi käyttökelpoinen käsikirja kohdeyrityksen Nordic Element Oy:n toiminnasta. Sitä voidaan käyttää myynti-, koulutus- ja kehitysmateriaalina.
Tulosten perusteella modulaarisuuden keskeisiä hyötyjä ovat muuntelun hallinnan parantuminen, tehokkuuden lisääntyminen, toimitus- ja suunnittelutyön selkeytyminen sekä mahdollisuus tukea liiketoiminnan skaalautuvuutta. Samalla työssä tunnistettiin myös haasteita, jotka liittyvät erityisesti rajapintojen määrittelyyn, standardoinnin ja asiakaskohtaisen muuntelun yhteensovittamiseen sekä muutoksen läpivientiin organisaatiossa. Brownfield 2.0:n todettiin perustuvan osittain vakiintuneeseen teoriaan, mutta sisältävän myös merkittävästi käytännön kehitys-työssä syntyneitä laajennuksia. Työn tuloksena muodostettiin kuva Brownfield 2.0:sta sekä sen teoreettisesta ja käytännöllisestä perustasta.