Das Ende des Schweigens: Eine literaturwissenschaftliche Figurenanalyse der Protagonistin Greta in Stay away from Gretchen von Susanne Abel
Mesimäki, Senna (2026)
Mesimäki, Senna
2026
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-04-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604013667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202604013667
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tarkastellaan Susanne Abelin romaanin Stay away from Gretchen – Eine unmögliche Liebe päähenkilö Greta Monderathin, synt. Schönaich, kirjallista rakentumista. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida, millä tavoin Greta-hahmo kuvastaa toisen maailmansodan jälkeisen Saksan historiallisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä sekä miten yksilölliset kokemukset, kuten trauma, häpeä, vaikeneminen ja muistaminen, rakentuvat osaksi hänen hahmoaan.
Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi työ toteutettiin laadullisena kirjallisuustieteellisenä analyysina. Aineistona käytettiin romaania, jota tarkasteltiin hermeneuttisen tekstintulkinnan avulla. Analyysissa hyödynnettiin erityisesti kertomusteoreettisia, intersektionaalisia sekä muistitutkimuksellisia lähestymistapoja.
Analyysin perusteella Greta rakentuu moniulotteiseksi henkilöhahmoksi, jossa yksilöllinen elämäntarina kietoutuu laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Hänen elämänsä eri vaiheet, lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus, heijastavat sodan, pakolaisuuden, rasismin ja sosiaalisen stigman vaikutuksia yksilöön. Erityisesti niin sanottujen ”Brown Babies” -ilmiön kautta romaani tuo esiin sodanjälkeisen Saksan rasistisia rakenteita ja niiden seurauksia yksilön elämässä.
Tutkimus osoittaa, että Gretan hahmo toimii paitsi yksilöllisenä kertomuksena myös kollektiivisena representaationa sodanjälkeisen ajan saksalaisille naisille, joiden kokemukset jäivät pitkään vaietuiksi. Keskeisiä teemoja ovat muistaminen ja vaikeneminen sekä traumojen ylisukupolvinen siirtyminen. Lisäksi romaani havainnollistaa, miten henkilökohtaiset kokemukset kytkeytyvät osaksi kollektiivista muistia ja muistikulttuuria.
Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi työ toteutettiin laadullisena kirjallisuustieteellisenä analyysina. Aineistona käytettiin romaania, jota tarkasteltiin hermeneuttisen tekstintulkinnan avulla. Analyysissa hyödynnettiin erityisesti kertomusteoreettisia, intersektionaalisia sekä muistitutkimuksellisia lähestymistapoja.
Analyysin perusteella Greta rakentuu moniulotteiseksi henkilöhahmoksi, jossa yksilöllinen elämäntarina kietoutuu laajempiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Hänen elämänsä eri vaiheet, lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus, heijastavat sodan, pakolaisuuden, rasismin ja sosiaalisen stigman vaikutuksia yksilöön. Erityisesti niin sanottujen ”Brown Babies” -ilmiön kautta romaani tuo esiin sodanjälkeisen Saksan rasistisia rakenteita ja niiden seurauksia yksilön elämässä.
Tutkimus osoittaa, että Gretan hahmo toimii paitsi yksilöllisenä kertomuksena myös kollektiivisena representaationa sodanjälkeisen ajan saksalaisille naisille, joiden kokemukset jäivät pitkään vaietuiksi. Keskeisiä teemoja ovat muistaminen ja vaikeneminen sekä traumojen ylisukupolvinen siirtyminen. Lisäksi romaani havainnollistaa, miten henkilökohtaiset kokemukset kytkeytyvät osaksi kollektiivista muistia ja muistikulttuuria.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10984]
