Vaikutelman hallinta ja kestävyysraportointidirektiivi : suomalaisten pörssiyhtiöiden vastuullisuusraportointi biodiversiteetistä

Abstract

Biodiversiteetin heikkeneminen on merkittävä ongelma ihmiskunnan hyvinvoinnin ja selviytymisen kannalta. Yritysten julkaisema raportointi biodiversiteettiin kohdistuvista vaikutuksistaan on keskeinen osa muuta vastuullisuusraportointia ja laajempaa yritysvastuuta. Laskentatoimen kirjallisuudessa vastuullisuusraportointia on jo pitkään tutkittu vaikutelman hallinnan näkökulmasta, tarkastellen sitä, miten yritykset pyrkivät vaikuttamaan sidosryhmilleen syntyvään käsitykseen omasta toiminnastaan ja suoriutumisestaan. Vastuullisuusraportoinnin taustalla tulkitaan usein olevan legitimiteetin suojelu sekä symboliset vastuullisuustoimet. Tutkimukset ovat kohdentuneet viimeisen 10 vuoden aikana tarkastelemaan biodiversiteettiraportointia vaikutelman hallinnan näkökulmasta. Biodiversiteetin osalta on havaittu samat ongelmat raportoinnissa, minkä lisäksi sen suhteen korostuvat muun muassa raportoinnin ihmiskeskeisyys ja vaikutusten mittaamisen hankaluus. Vuonna 2024 voimaan tulleen kestävyysraportointidirektiivin myötä sääntely biodiversiteettiraportointia kohtaan on lisääntynyt, ja yritysten velvollisuudet yritysvastuun toteuttamiselle ovat kasvaneet. Lakimuutos tarjosi täysin uuden kontekstin tutkia vaikutelman hallinnan ilmenemistä biodiversiteettiraportoinnista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset pörssiyhtiöt käyttävät vaikutelman hallintaa raportoidessaan biodiversiteetistä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten vaikutelman hallinnan käyttäminen on muuttunut kestävyysraportointidirektiivin implementoimisen jälkeen, ja mitä se kertoo biodiversiteettiraportoinnin kehityksestä.

Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta teorialuvusta, joista ensimmäinen keskittyy vastuullisuus- ja biodiversiteettiraportointiin, ja toinen vaikutelman hallinnan kirjallisuuteen. Laskentatoimen ymmärrys vaikutelman hallinnasta toimi tutkimuksessa menetelmäteoriana, jonka kautta biodiversiteettiraportointia eli tutkimuksen sisältöteoriaa tarkasteltiin. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin teorialähtöisenä sisällönanalyysina. Tutkimusaineisto koostui 12 suomalaisen pörssiyhtiön vastuullisuusraporteista vuosilta 2021 ja 2024. Tutkimuksen analyysi keskittyi raporttien sisällä pääasiassa biodiversiteettiosioihin. Analyysissa hyödynnettiin aikaisemmasta kirjallisuudesta lainattua analyysimallia, jonka perusteella aineistosta tehdyt havainnot luokiteltiin.

Analyysin perusteella yritykset vaikuttivat oikeuttavan ja rationalisoivan aiheuttamiaan vaikutuksiaan biodiversiteettiin hyödyntämällä neljää neutralisointitekniikkaa raportoinnissaan. Tutkimuksen keskeisiin tuloksiin lukeutui havainto implisiittisten ja kontekstisidonnaisten vaikutelman hallinnan muotojen lisääntymisestä kestävyysraportointidirektiivin myötä, mikä saattaa vaikeuttaa niiden havaitsemista biodiversiteettiraportoinnista. Lisäksi biodiversiteettiraportoinnissa korostui vaikutusten mittaamiseen liittyvä prosessien keskeneräisyys, sekä raportoinnin optimistinen sävy. Tulokset viittaisivat siihen, että vaikutelman hallinnalla on yhä keskeinen rooli yritysten raportoidessa biodiversiteetistä. Tulokset eivät antaneet tukea näkökulmalle, että raportoinnin sääntelyn lisääminen vähentäisi vaikutelman hallinnan käyttämistä biodiversiteettiraportoinnissa. Biodiversiteettiraportoinnin taustalla vaikuttaa siis edelleen olevan oman edun tavoittelu ja legitimiteetin suojelu. Toisaalta yhä useampi yritys kertoi raporteillaan myös negatiivisista vaikutuksistaan biodiversiteettiin, mikä viittasi raportoinnin läpinäkyvyyden, vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden kehittymiseen.