Työntekijöiden osallisuus varhaiskasvatusyksikön johtajien kertomana

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä työntekijöiden osallisuuteen liittyvää tietoisuutta. Tutkin mitä työntekijöiden osallisuus on varhaiskasvatusyksiköiden johtajien käsitysten mukaan sekä millaisia merkityksiä he siihen liittävät. Lisäksi tarkastelin millaisia johtamisen rakenteita ja johtamisen toimia johtajat liittävät osallisuuden mahdollistamiseen sekä miten johtajat pyrkivät omalla johtamistoiminnallaan mahdollistamaan työntekijöiden osallisuuden toteutumista käytännössä. Vastausta olen muodostanut kahden tutkimukselle asetun tutkimuskysymyksen avulla. 1) Miten työntekijöiden toiminnallinen ja yhteisöllinen osallisuus ilmenee varhaiskasvatusyksikön johtajien puheissa? 2) Miten johtamiseen liittyvillä rakenteilla ja johtamistavalla pyritään mahdollistamaan työntekijöiden osallisuutta?

Tutkimus on laadullinen haastattelututkimus, jonka lähestymistapa on fenomenologinen. Aineisto muodostui haastattelemalla kahdeksaa pirkanmaalaisen kaupungin varhaiskasvatusyksikön johtajaa. Haastattelut toteutin yksilöhaastatteluina, ja niiden toteuttamisessa hyödynsin etukäteen laadittua teemahaastattelurunkoa. Aineiston analyysi toteutui teoriaohjaavana sisällönanalyysinä, jossa ohjaavana viitekehyksenä toimi Raivion ja Karjalaisen (2013) osallisuuden mallin toiminallinen ja yhteisöllinen osallisuus.

Tutkimuksen tulosten mukaan työntekijöiden osallisuus on työympäristössä esiintyvää työntekijän toimijana toimimista. Se näkyy aktiivisena ja aloitteellisena vaikuttamisena ja osallistumisena sekä yksilön osaamiseen ja kyvykkyyteen rinnastettavana. Toiminen voi ilmetä monin eri tavoin, kuten konkreettisena tekemisenä, läsnäolona tai vuorovaikutukseen liittyvinä toimintamuotoina. Näistä vuorovaikutukseen suuntautuva toimintamuodot korostuvat tutkimustuloksissa erityisesti. Se kytkeytyy myös työntekijän kykyyn tuoda oma äänensä esiin, tulla kuulluksi ja vaikuttaa yhteisiin käytäntöihin. Työntekijöiden toimiminen rakentuu työntekijän omista lähtökohdistaan, mutta jäsentyy erilaisten odotusten ja sille asetettujen tavoitteiden määrittämissä rajoissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työntekijät nähdään tärkeänä osana työyhteisöä. Työntekijöitä, heidän osaamistaan, potentiaaliaan ja panostaan arvostetaan. Näitä tekijöitä pidetään tärkeänä osana työyhteisöä ja sen toiminnan muodostumista. Lisäksi ne nähdään keskeisinä tekijöinä toiminnan toimivuudelle myös laajemmin varhaiskasvatustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Yhteisöllinen osallisuus muodostuu siten yksilön ja yhteisön välisenä ulottuvuutena, jossa työntekijän toiminnalliset muodot ovat eri tavoin esillä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osallisuuden mahdollistaminen muodostuu sekä ulkoisista että sisäisistä rakenteista ja niihin kiinnittyvästä johtamistoiminnasta. Työympäristössä esiintyvät rakenteet jäsentävät ja ohjaavat työntekijöiden toimintaa ja johtamisen käytännön tasolla ilmeneviä prosesseja. Johtajalla on keskeinen rooli näiden rakenteiden muodostamisessa ja niiden puitteissa toimisessa.

Johtajat pyrkivät johtamistoimissaan tukemaan, sekä työntekijää yksilönä, että työyhteisöä kokonaisuutena, molempia huomioivalla ja niiden välissä tasapainoilevalla otteella. Tuloksissa ilmeni joitain rakenteiden toimimattomuuteen ja työntekijäkohtaiseen vaihteluun liittyviä tekijöitä, jotka heijastuivat osallisuuden toteutumiseen. Tämä viittaa tarpeeseen varmistaa olemassa olevien osallisuutta tukevien rakenteiden toimivuus, erityisesti jokaisen työntekijän äänen esiin tuomisen, yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamisen ja yhteisten toimintatapojen muodostumisen näkökulmista. Tutkimus korostaa johtamisen merkitystä osallisuutta tukevana tekijänä sekä sen keskeistä vaikutusta työntekijälähtöiseen toimintaan ja yhteisöllisen toiminnan tukemiseen.

The purpose of this study was to aim to gain more knowledge about employees’ participation. In this study I studied what employees’ participation is and what kind of meaning early childhood managers talk about it. Also focus of this study was exams on what kind of leading construction and ways of managing they are telling and how managers are using these to make it possible for employees’ participation in work. This study is based on two different study questions. 1) How does employee’s functional participation and communal participation come out at early childhood managers talk? 2) How early childhood managers are trying to make employees’ participation possible in work by using managing related construction and different leading ways.

The study is a qualitative interview study with phenomenological approach. The data was collected by interviewing eight managers of early childhood education units in the city Pirkanmaa region. The interviews were conducted as individual interviews, and a prepared interview framework was used in the implementation. The analysis was carried out as a guided content analysis, with Raivio´s and Karjalainen´s (2013) model of participation, functional and communal participation, serving as a guiding principle.

According to the results of this study, functional participation is the employee acting in the work environment. It is manifested as active and proactive influence and participation as well as individuals’ competence and abilities. Employee´s acting is based on their own starting points but are simultaneously structured within the boundaries defined by different expectations and set goals. Actions can be noticed in as many ways as possible like for example doing, being and interaction. Among these actions interaction is highly likely in this study results. It is also connected to employee´s ability to bring attention to their voices and influence shared practices.

The results of this study indicate that the employees are seen as an important part of the work community. Employees, their skills, potential and contributions are valued. These are considered as an important part of work community and its activities. Furthermore, they are seen as key factors for the activities, also in terms of achieving the goals set for early childhood education work. Communal participation is formed as a dimension between the individual and the community where different individual functional forms are along.

The results show that enabling participation consists of external and internal structures and the management activities that are related to them. The structures that are in work environment structured and guide the actions of employees and the management working activities at practical level. The leaders have a central role in forming these structures and directing the activities to the action.

The early childhood managers are trying to support both the individual employee and work community, with an approach that takes both account notice and balance between them. The results revealed some dysfunctions structures and factors that are related to the realization of employee participation. This points to the need to ensure the functionality of the existing structures, especially from the perspectives of highlighting the voice of each employee, strengthening a communal operating community, and forming common operating methods.

The study highlights the importance of leadership as supporting participation and, its affection in employee oriented working and supporting community working.