Tunnetaitojen opetus peruskoulussa positiivisen pedagogiikan näkökulmasta: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on kokonaiskuvan muodostaminen tunnetaitojen opetuksesta peruskoulussa positiivisen pedagogiikan näkökulmasta sekä selvittää minkälaisia hyötyjä positiivisen pedagogiikan opettamisesta tunnistetaan aiemman tutkimuksen perusteella. Lasten ja nuorten tunnetaitojen tukeminen kouluissa on yhteydessä oppilaiden mielenterveyden vahvistumiseen sekä oppimistulosten paranemiseen, minkä vuoksi aihe on ajankohtainen ja merkittävä. Tutkielman taustateoriana toimii Seligmanin (2011) PERMA-teoria.

Toteutimme tutkielman systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu kahdeksasta tieteellisestä tutkimuksesta ja asiantuntijalähteestä, jotka valittiin ennalta määriteltyjen sisäänottokriteerien mukaisesti useista sähköisistä tietokannoista. Aineisto analysointiin sisältöanalyysilla ja havainnoista muodostettiin kokonaisuuksia teema-analyysin avulla.

Tulokset osoittivat tunnetaitojen opetuksen peruskoulussa rakentuvan kolmen kokonaisuuden avulla: tunnetaitojen rakenteellinen integrointi koulun toimintaan, opettajan pedagoginen toiminta sekä tunnetaitoja tukeva oppimisympäristö ja toimintakulttuuri. Positiivisen pedagogiikan hyödyiksi tunnistettiin sosioemotionaalisten taitojen vahvistuminen, psyykkisen hyvinvoinnin ja käyttäytymisen paraneminen, oppimisen ja oppimiskyvykkyyden tehostuminen sekä myönteinen vaikutus sosiaaliseen ja pedagogiseen toimintaympäristöön. Tarkastelimme aihetta positiivisen pedagogiikan näkökulmasta keskittyen sen toteuttamiseen ja hyötyihin, jolloin sen mahdolliset haitat jäivät tutkielmamme ulkopuolelle.

Katsauksemme perusteella positiivinen pedagogiikka mahdollistaa monipuolisen lähestymistavan tunnetaitojen opetukseen peruskoulussa. Vaikuttavuus näyttää olevan vahvinta silloin, kun tunnetaitojen opetus on systemaattisesti integroitu koulun arkeen ja opettajan pedagogisiin menetelmiin. Tulokset korostavat opettajan keskeistä roolia sekä koko kouluyhteisön toimintakulttuurin merkitystä. Tulostemme perusteella jatkotutkimusta tarvitaan etenkin positiivisen pedagogiikan pitkäaikaisvaikutuksista sekä suomalaisissa kouluissa toteutetuista interventioista.