EU:n laajentumisdiskurssien logiikka: Arvot, turvallisuus ja strategia Moldovaa koskevassa jäsenyyspuheessa
Pelkonen, Ella-Viivi (2026)
2026
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-03-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202603203404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202603203404
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan EU:n tuottamia diskursseja Moldovan EU-jäsenyydestä. Tutkielman aineistona toimii EU:n puheet ja dokumentit ajalta 2022–2026. Tutkielmassa analysoidaan Moldovan EU-jäsenyydestä tuotettuja diskursseja sekä aineistolähteisesti diskursseja tunnistaen että teorialähtöisesti aiemman tutkimuksen pohjalta. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita siitä, minkälaisia normatiivisia tai utilitaristisia diskursseja Moldovan EU-jäsenyydestä rakennetaan. Keskeisiä käsitteitä tutkielmassa ovat EU:n toimijuus, valta ja turvallisuusympäristön muutos.
Tutkielman teoreettisena pohjana hyödynnetään normatiivisen vallan teoriaa, tutkimusta EU:n ulkopoliittisesta toimijuudesta ja aikaisemmista EU:n laajentumiskierroksista. Menetelmänä tutkielmassa käytetään diskurssianalyysia. Tutkielmassa analysoitaviksi diskursseiksi on valittu geopoliittinen välttämättömyys, eurooppalaisuus, solidaarisuus, EU:n vastuu rauhan ja demokratian edistämisestä, taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt nykyisille jäsenmaille sekä meriittipohjainen jäsenyyspolku. Diskurssien analyysissa on myös huomioitu turvallisuusympäristön muutokset, ja diskursseja pyritään tarkastelemaan kontekstissaan.
Tutkielman keskeinen ajatus on, että unionin tuottamat diskurssit Moldovan jäsenyydestä eivät ainoastaan kuvasta jäsenyysprosessia, vaan myös aktiivisesti osallistuvat EU:n roolin määrittelyyn kansainvälisenä toimijana. Diskurssianalyysin avulla tutkielmassa tunnistetaan, miten EU rakentaa itsestään kuvaa sekä arvojen yhteisönä että geopoliittisena toimijana, jonka tehtävä on vakauttaa lähialueitaan. Diskursseilla on myös keskeinen rooli sen määrittelyssä, miten laajentumisen logiikka kehittyy ajassa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi aikaisempiin laajentumiskierroksiin verrattuna.
Tarkastelluista diskursseista vahvimmat ovat eurooppalaisuus ja geopoliittinen diskurssi. Nämä kaksi diskurssia sekoittuvat myös useimmiten muihin diskursseihin. Taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen diskurssi on aineistossa vähäisempi, ja hyödyt esitetään pääosin Moldovalle suunnattuina, ei EU:lle. Meriittipohjaisen jäsenyyden diskurssi korostaa ehdollisuutta ja uudistusten merkitystä, mutta jää usein tekniselle tasolle. Meriittipohjainen diskurssi kuitenkin esiintyy aineistossa usein geopoliittisen diskurssin vastapainona. Moldovan EU-jäsenyyttä koskevat diskurssit yhdistyvät sekä ajatukseen EU:n normatiivisuudesta että strategisiin intresseihin. EU rakentaa itseään sekä normatiivisena toimijana ja strategisena toimijana lähialueillaan. Moldovaa rakennetaan diskursseissa samanaikaisesti perheenjäsenenä ja EU-polulla olevaksi valtioksi, jota EU on valmis tukemaan.
Tutkielman teoreettisena pohjana hyödynnetään normatiivisen vallan teoriaa, tutkimusta EU:n ulkopoliittisesta toimijuudesta ja aikaisemmista EU:n laajentumiskierroksista. Menetelmänä tutkielmassa käytetään diskurssianalyysia. Tutkielmassa analysoitaviksi diskursseiksi on valittu geopoliittinen välttämättömyys, eurooppalaisuus, solidaarisuus, EU:n vastuu rauhan ja demokratian edistämisestä, taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt nykyisille jäsenmaille sekä meriittipohjainen jäsenyyspolku. Diskurssien analyysissa on myös huomioitu turvallisuusympäristön muutokset, ja diskursseja pyritään tarkastelemaan kontekstissaan.
Tutkielman keskeinen ajatus on, että unionin tuottamat diskurssit Moldovan jäsenyydestä eivät ainoastaan kuvasta jäsenyysprosessia, vaan myös aktiivisesti osallistuvat EU:n roolin määrittelyyn kansainvälisenä toimijana. Diskurssianalyysin avulla tutkielmassa tunnistetaan, miten EU rakentaa itsestään kuvaa sekä arvojen yhteisönä että geopoliittisena toimijana, jonka tehtävä on vakauttaa lähialueitaan. Diskursseilla on myös keskeinen rooli sen määrittelyssä, miten laajentumisen logiikka kehittyy ajassa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi aikaisempiin laajentumiskierroksiin verrattuna.
Tarkastelluista diskursseista vahvimmat ovat eurooppalaisuus ja geopoliittinen diskurssi. Nämä kaksi diskurssia sekoittuvat myös useimmiten muihin diskursseihin. Taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen diskurssi on aineistossa vähäisempi, ja hyödyt esitetään pääosin Moldovalle suunnattuina, ei EU:lle. Meriittipohjaisen jäsenyyden diskurssi korostaa ehdollisuutta ja uudistusten merkitystä, mutta jää usein tekniselle tasolle. Meriittipohjainen diskurssi kuitenkin esiintyy aineistossa usein geopoliittisen diskurssin vastapainona. Moldovan EU-jäsenyyttä koskevat diskurssit yhdistyvät sekä ajatukseen EU:n normatiivisuudesta että strategisiin intresseihin. EU rakentaa itseään sekä normatiivisena toimijana ja strategisena toimijana lähialueillaan. Moldovaa rakennetaan diskursseissa samanaikaisesti perheenjäsenenä ja EU-polulla olevaksi valtioksi, jota EU on valmis tukemaan.