”Täysin ylivertaista”: Lapuan lukion abiturienttien käsityksiä Lapualla puhutusta murteesta

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Lapualla asuvien ei-lingvistien asenteita heidän omaa Etelä-Pohjanmaan murrettaan kohtaan. Tutkielmassa selvitetään, millaisia tunteita Lapuan lukion abiturientit liittävät Lapualla puhuttuun murteeseen, millaisia korrelaatioita murteen herättämien tunteiden ja nuorten tulevaisuudensuunnitelmien välillä on ja millaisia ajatuksia murteen käyttäminen auktoriteettiasemassa herättää abiturienteissa. Kandidaatintutkielma sijoittuu teoriataustaltaan kansanlingvistiikan kentälle. Kansanlingvistiikka on sosiolingvistiikan ja dialektologian välille sijoittuva tutkimusala, jonka keskiössä on ei-lingvistien, eli maallikoiden, havainnot ja käsitykset kielestä.

Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, jonka avulla kerättiin 61 sähköisen vastauslomakkeen aineisto. Vastaukset kerättiin anonyymina ja vastaaminen oli vapaaehtoista. Kyselylomakkeella oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia vastauskenttiä, joihin abiturientit saivat vapaasti muotoilla vastauksensa. Näin vastaamista ei rajattu vain eri vaihtoehtoihin, vaan kysely tuotti kansanlingvistiikalle tärkeää laadullista aineistoa.

Analyysi osoittaa, että suurin osa Lapuan lukion abiturienteista liittää Lapualla puhuttuun murteeseen positiivisia tunteita, ja heillä on vahva kielellinen itsetunto. Jatko-opintojen jälkeen takaisinpaluutta suunnittelivat eniten sellaiset vastaajat, jotka olivat ylpeitä murteestaan ja kokivat murteen luovan yhteisöllisyyden tunnetta. Pysyvää poismuuttoa taas suunnittelivat eniten sellaiset abiturientit, jotka liittivät Lapualla puhuttuun murteeseen negatiivissävytteisiä tunteita. He, jotka eivät kokeneet murteen herättävän mitään erityisiä tunteita, jakautuivat puoliksi poismuuttohalujensa kanssa. Näiden ryhmien nuorten voidaan olettaa samaistuvan heikommin kotiseutuunsa, mikä voi selittää heidän poismuuttoajatuksiaan. Murteen ja auktoriteettiasemaa käsittelevien kysymysten analyysissa selvisi, että nuorten mielestä murteen käyttäminen auktoriteettiasemassa vaatii tilannekohtaista tarkastelua. Abiturientit pitävät selkeästi tärkeimpänä tekijänä kuitenkin sitä, että kaikki osapuolet ymmärtävät toisiaan. Murteen vaikutus auktoriteettiasemassa työskentelevästä henkilöstä syntyviin mielikuviin jakoi nuorten vastaukset kolmeen ryhmään: 1) murteen puhuminen ei vaikuta merkittävästi mielikuviin, 2) murteen puhuminen parantaa mielikuvia ja tekee henkilöstä esimerkiksi helposti lähestyttävän, ja 3) murteen puhuminen vaikuttaa heikentävästi esimerkiksi henkilön auktoriteettiin.