Korkojen nousun vaikutukset suomalaisten teollisuusyhtiöiden pääomarakenteisiin
Kööpikkä, Juuso (2026)
2026
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-03-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202603173319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202603173319
Tiivistelmä
Euroalueen korkoympäristössä tapahtui merkittäviä muutoksia vuosina 2015–2024, kun pitkän matalien korkojen jakson jälkeen Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoja vastauksena euroalueen kiihtyneeseen inflaatioon. Korkotason muutos heijastui euroalueella toimivien yhtiöiden rahoituskustannuksiin ja muutti yhtiöiden toimintaympäristöä olennaisesti. Tämä loi perustan tarkastella korkotason yhteyttä yhtiöiden pääomarakenteisiin sekä arvioida, missä määrin muuttunut korkoympäristö näkyy suomalaisten teollisuusyhtiöiden rahoitusratkaisuissa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, miten korkotason muutokset ovat vaikuttaneet suomalaisten teollisuusyhtiöiden pääomarakenteisiin tarkastelujaksolla.
Tutkielma yhdistää teoreettisen ja empiirisen tarkastelun. Teoreettinen viitekehys rakentuu keskeisten pääomarakenneteorioiden varaan ja teoreettisessa osiossa tarkastellaan erityisesti millaisia ennusteita teoriat antavat korkotason, velkaantumisen ja yhtiökohtaisten tekijöiden välisestä suhteesta. Empiirisessä osiossa hyödynnetään lineaarista regressioanalyysia, jonka aineistona käytetään suomalaisten teollisuusyhtiöiden tilinpäätöstietoja sekä 12 kuukauden euriborkorkoa vuosilta 2015–2024. Lopullinen tutkimusaineisto koostuu 228 suomalaisen teollisuusyhtiön tilinpäätöstiedoista. Analyysissa tarkastellaan miten korkotason muutokset, viivästetty velkaantumisaste sekä yhtiön kokoa kuvaavat tekijät ovat yhteydessä tutkittavien yhtiöiden velkaantumisasteiden muutoksiin.
Tulosten perusteella korkotason ja velkaantumisasteen välinen yhteys jäi tilastollisesti heikoksi. Käytetyn mallin ainoaksi tilastollisesti merkitseväksi muuttujaksi osoittautui viivästetty velkaantumisaste, mikä viittaa pääomarakenteen pysyvyyteen ja siihen, että yhtiöt sopeuttavat pääomarakennettaan hitaasti muuttuneesta korkoympäristöstä huolimatta. Sen sijaan korkotaso, yhtiön koko kuvaavat muuttujat sekä niiden interaktiot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisten teollisuusyhtiöiden pääomarakenteeseen vaikuttavat korkotason ohella erityisesti yhtiökohtaiset pitkän aikavälin tekijät. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, ettei tutkittujen yhtiöiden käyttäytymistä voida käytetyn aineiston perusteella selittää yksiselitteisesti teoreettisessa osiossa tarkasteltujen rahoitusteorioiden ennusteilla
Tutkielma yhdistää teoreettisen ja empiirisen tarkastelun. Teoreettinen viitekehys rakentuu keskeisten pääomarakenneteorioiden varaan ja teoreettisessa osiossa tarkastellaan erityisesti millaisia ennusteita teoriat antavat korkotason, velkaantumisen ja yhtiökohtaisten tekijöiden välisestä suhteesta. Empiirisessä osiossa hyödynnetään lineaarista regressioanalyysia, jonka aineistona käytetään suomalaisten teollisuusyhtiöiden tilinpäätöstietoja sekä 12 kuukauden euriborkorkoa vuosilta 2015–2024. Lopullinen tutkimusaineisto koostuu 228 suomalaisen teollisuusyhtiön tilinpäätöstiedoista. Analyysissa tarkastellaan miten korkotason muutokset, viivästetty velkaantumisaste sekä yhtiön kokoa kuvaavat tekijät ovat yhteydessä tutkittavien yhtiöiden velkaantumisasteiden muutoksiin.
Tulosten perusteella korkotason ja velkaantumisasteen välinen yhteys jäi tilastollisesti heikoksi. Käytetyn mallin ainoaksi tilastollisesti merkitseväksi muuttujaksi osoittautui viivästetty velkaantumisaste, mikä viittaa pääomarakenteen pysyvyyteen ja siihen, että yhtiöt sopeuttavat pääomarakennettaan hitaasti muuttuneesta korkoympäristöstä huolimatta. Sen sijaan korkotaso, yhtiön koko kuvaavat muuttujat sekä niiden interaktiot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tulokset viittaavat siihen, että suomalaisten teollisuusyhtiöiden pääomarakenteeseen vaikuttavat korkotason ohella erityisesti yhtiökohtaiset pitkän aikavälin tekijät. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, ettei tutkittujen yhtiöiden käyttäytymistä voida käytetyn aineiston perusteella selittää yksiselitteisesti teoreettisessa osiossa tarkasteltujen rahoitusteorioiden ennusteilla