Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden interpersonaalista viestintäosaamista edistävä opetus: Hoitotyön opettajien näkökulma ja osaaminen

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa on kaksi osaa. Ensimmäisenä osana on tieteellinen artikkelikäsikirjoitus, jonka tarkoituksena oli kuvata hoitotyön opettajien näkemyksiä Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden interpersonaalista viestintäosaamista edistävästä opetuksesta sekä opettajien näkemyksiä omasta osaamisestaan ja osaamisensa kehittämisestä kyseisessä opetuksessa.

Aineisto kerättiin maalis–huhtikuussa 2025 yksilöteemahaastatteluilla 11 hoitotyön opettajalta seitsemästä eri ammattikorkeakoulusta Suomessa. Osallistujat rekrytoitiin tarkoituksenmukaisella otannalla Facebookin SHaREducation-ryhmästä, lumipallo-otannalla täydentäen. Otannan kriteerejä olivat päätoiminen hoitotyön opettajuus, jossa työnkuvaan kuuluu Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden opetusta sekä halukkuus osallistua tutkimukseen. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Hoitotyön opettajat kuvasivat Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden viestintäosaamista edistävän opetuksen lähtökohtana olevan emotionaalisesti tukeva opetus, joka sisältää opettajan vuorovaikutteisen läsnäolon, psykologisen turvallisuuden, rohkaisevan ja sensitiivisen pedagogiikan sekä opetusryhmän toiminnan tukemisen. Näitä täydentävät käytäntöinä lähiopetuksen painottaminen, teknologian tarkoituksenmukainen hyödyntäminen, selkeä arviointi ja monipuolinen palaute sekä hyvin suunniteltu monialainen yhteisopettajuus. Keskeisiä opetusmenetelmiä ovat viestintäosaamisen sanoittaminen, havainnollistaminen, reflektointi, havainnointi, yhteistoiminnallisuus sekä toiminnalliset opetusmenetelmät, joissa korostuvat aktiivinen harjoittelu ja kokemuksellisuuden tukeminen autenttisissa oppimistilanteissa ja roolinoton kautta. Hoitotyön opettajat arvioivat osaamisensa hyväksi ja asenteensa myönteisiksi, mutta tunnistivat kehittämistarpeita teoreettisen tiedon vahvistamisessa, opetusmenetelmien monipuolisessa käytössä, yksilöllisten viestintään vaikuttavien tekijöiden tunnistamisessa sekä teknologiavälitteisen opetuksen toteuttamisessa Z-sukupolven viestintäosaamisen opetuksessa. Osaamista kuvattiin kehitettävän erityisesti organisaation, opiskelijoiden ja kollegiaalisen tiedonjakamisen avulla.

Työelämän tarpeisiin vastaava Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden interpersonaalisen viestintäosaamisen edistäminen vaatii emotionaalisesti tukevaa opetusta sekä aktivoivia ja kokemuksellisia menetelmiä. Hoitotyön opettajien viestintäosaamisen opetus Z-sukupolvelle perustuu usein intuitioon, jolloin opetusosaamista voidaan vahvistaa teoreettista ja pedagogista osaamista tukemalla. Opettajien kyky monipuolistaa opetusmenetelmiään ja kehittää teknologiavälitteisen viestinnän taitojaan edellyttää organisaation järjestelmällistä tukea ja riittäviä resursseja. Tarvitaan kokonaisvaltainen ote viestintäosaamisen kehittämiseen, opettajien välisen tiedonjakamisen vahvistamista, sekä esimerkiksi valmiita malleja, jotka säästävät aikaa ja mahdollistavat jäsentyneemmän ja johdonmukaisemman lähestymistavan viestintäosaamisen opettamiseen Z-sukupolvelle. Tuloksia voidaan hyödyntää Z sukupolven viestintäosaamisen opetuksen ja opettajien koulutuksen kehittämiseen. Jatkotutkimuksen tulisi arvioida viestintäosaamisen opetuksen toimivuutta Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden näkökulmasta, sen objektiivisesti mitattua vaikuttavuutta sekä kliinisten ohjaajien roolia Z-sukupolven sairaanhoitajaopiskelijoiden viestintäosaamisen tukemisessa.

Pro gradu -tutkielman toisessa osassa tarkastellaan tehdyn tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä. Luotettavuutta tarkastellaan uskottavuuden, siirrettävyyden, vahvistettavuuden ja varmistettavuuden sekä refleksiivisyyden kriteerien avulla. Tutkimuksen eettisyyttä tarkastellaan suhteessa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan kirjaamaan hyvään tieteelliseen käytäntöön ja ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisiin periaatteisiin.