Poistot ja lisäykset selkokirjallisuudessa: Vertailussa Bram Stokerin Dracula ja sen suomen- ja saksankielinen selkoversio

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kahta erikielistä selkomukautusta käännösstrategioiden valossa. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Millaisia pragmaattisiin käännösstrategioihin lukeutuvia poistoja ja lisäyksiä Bram Stokerin Dracula-romaanin suomen- ja saksankielisessä selkomukautetussa versiossa on käytetty? 2) Miten nämä käännösstrategiat vertautuvat suomen ja saksan välillä? Lisäksi ensimmäinen tutkimuskysymys sisältää kaksi alakysymystä, jotka koskevat selkomukautusten vertailua alkuperäisteokseen poistojen ja lisäysten funktioiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on käännöstieteen avulla laajentaa selkokielen tutkimusta erityisesti kaunokirjallisuuden selkomukauttamiseen liittyen. Eri kielten selkovarianttien vertailu on melko harvinainen tutkimusasetelma, joten sillä on potentiaalia tuottaa uutta tietoa aihepiiristä.

Tutkimusaineisto koostuu Bram Stokerin Draculasta (2015 [1897]) sekä sen suomen- (2017 [1897]) ja saksankielisestä (2017 [1897]) samannimisestä selkomukautuksesta. Selkomukautukset ovat käännöksiä toisenkielisistä mukautuksista, ja suomenkielisen selkoversion on kääntänyt Ari Sainio ja saksan Bettina Stoll. Menetelmänä hyödynnetään funktiopainotteista vertailevaa käännösanalyysia ja deskriptiivistä käännöstutkimusta. Aineisto rajattiin koskemaan kolmea Draculan kohtausta, ja analyysia varten se pilkottiin käännösyksiköihin. Poistojen ja lisäysten luokittelua ja vertailua varten luotiin omat kategoriat. Poistojen kategoriat ovat informaation karsiminen, sanaston tai rakenteen yksinkertaistaminen, vaikeat aiheet ja muu, kun taas lisäykset jaetaan selityksiin, täsmennyksiin, kompensointeihin ja muihin. Poisto ja lisäys määriteltiin muun muassa Anthony Pymin ja Andrew Chestermanin käännösstrategialuokitteluja hyödyntäen.

Tuloksista selviää molempien selkoversioiden poistojen edustavan lähes yksinomaa informaation karsimista, ja vain muutama poisto kuuluu kategoriaan muu. Kategoriat sanaston tai rakenteen yksinkertaistaminen ja vaikeat aiheet jäävät tyhjiksi mahdollisesti kategorioiden määritelmien ja tulkinnan sekä aineiston rajauksen takia. Lisäysten kohdalla yleisin kategoria on suomessa muu ja saksassa täsmennys, ja ne jakautuvat tasaisemmin kaikkien kategorioiden kesken. Käännösstrategiat vaikuttavat tukevan selkoversioiden funktioita eli lukuelämyksen tarjoamista ja saavutettavuuden toteuttamista. Saksassa esiintyy hieman enemmän poistoja, mutta määrä on melko tasainen, kun taas lisäyksiä on selvästi enemmän suomessa saksaan verrattuna. Yhteensä poistoja on huomattavasti enemmän kuin lisäyksiä, mikä selittynee selkomukauttamiseen olennaisesti kuuluvalla tiivistämisen ja informaation karsimisen tarpeella. Tutkimus tarjoaa useita jatkotutkimusmahdollisuuksia esimerkiksi eri aineistolla tai eri näkökulmasta toteutettuun kaunokirjallisten selkomukautusten vertailututkimukseen.