Kansallisen tohtorikoulutuspilotin seurannan ja arvioinnin tutkimushanke : Jatkotutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus ja koulutusvaiheiden integraatio

Abstract

Tässä raportissa tarkastellaan jatkotutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeuden sääntelyä, siihen liittyviä kehittämistarpeita sekä jatkotutkintokoulutuksen ja perustutkintokoulutuksen integraatiota. Tarkastelu painottuu oikeudelliseen näkökulmaan. Tarkastelua täydennetään aineistolla, joka koostuu yliopistoille ja tutkijakouluille suunnatusta kyselystä, tohtorikoulutuspilottiin palkattujen väitöskirjatutkijoiden ja heidän ohjaajiensa näkemyksistä, yliopistojen tutkintosäännöistä sekä kansainvälisestä vertailuaineistosta. Raportissa tarkastellaan myös lähimpiä verrokkimaita Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa.

Jatkotutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeutta ei voimassa olevassa yliopistolaissa ole ajallisesti rajattu. Tästä sääntelyaukosta on seurannut, että useissa yliopistoissa on käytössä opiskeluoikeuden passivointi, jolla rajoitetaan tosiasiallisesti yksilön mahdollisuutta käyttää opiskeluoikeuttaan ja edistää jatko-opintojaan. Vaikka passiivirekisteriä ei hallinto-oikeuskäytännössä ole pidetty varsinaisena opiskeluoikeuden menettämisenä, on passivoinnin merkittävien oikeusvaikutusten ja siihen liittyvien oikeusturvavajeiden vuoksi perusteltua tarkastella passiivirekisteristä säätämistä lailla. Tässä raportissa tarkastellaan passiivirekisterimallille vaihtoehtoisia sääntelyratkaisuja. Yhtenä mahdollisuutena esitetään perustutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeutta koskevan sääntelyn laajentamista jatkotutkinto-opiskelijoihin joko muokkaamalla nykyistä yliopistolakia tai säätämällä erillinen jatkotutkintokoulutusta koskeva säännös, mikä mahdollistaisi jatko-opintojen erityisluonteen huomioon ottamisen. Vaihtoehtoisesti tarkastellaan mallia, jossa opiskeluoikeuden rajaaminen ei perustu määrävuosiin, vaan opiskelijan tosiasialliseen etenemiseen ja velvoitteiden noudattamiseen. Tämän tyyppinen malli on käytössä Ruotsissa ja Tanskassa.

Raportissa on selvitetty myös näkemyksiä opiskeluoikeuden rajaamisesta. Aineiston perusteella enemmistö yliopistojen tutkijakoulujen ja tiedekuntien edustajista suhtautuu myönteisesti jatko-opiskeluoikeuden rajaamissääntelyyn. Tohtorikoulutuspilottiin palkatuista väitöskirjatutkijoista ja heidän ohjaajistaan enemmistö kannattaa tavoitteellisen suoritusajan asettamista, ja noin puolet pitää myös enimmäisajan säätämistä perusteltuna.

Raportissa tuodaan esiin sääntelyn laadullisia vaatimuksia. Sen tulisi huomioida erityisesti jatko-opintojen erilaiset rahoitusrakenteet, jatko-opintojen päätoimisuus ja osa-aikaisuus sekä opiskelijoiden erilaisista elämäntilanteista johtuvat vaatimukset opiskeluoikeuden joustavuuteen. Sääntelyn tulisi olla joustavaa ja jättää yliopistoille harkintavaltaa.

Raportissa tarkastellaan myös jatkotutkintokoulutuksen ja ylemmän korkeakoulututkinnon integraatiota. Selvityksen perusteella enemmistö vastaajista kannattaa integraation vahvistamista. Yliopistoissa on jo käytössä useita käytännön integraatiomalleja, kuten tutkimusryhmiin kiinnittyminen maisterivaiheessa, tutkijalinjat sekä pro gradu -tutkielman kytkeminen väitöskirjatyöhön. Raportissa todetaan, ettei lainsäädännössä ole merkittäviä esteitä integraatiolle. Toisaalta voimassa olevan yliopistolain sääntelyä voisi olla perusteltua täsmentää hakukelpoisuuden ja tutkintojärjestelmän johdonmukaisuuden selkeyttämiseksi.