"Kukaan ei kiusaa ja saa olla oma itsensä" : Nuorten kokemuksia rippikoululeirien turvallisuudesta

Abstract

Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on lisätä tietoa nuorten toiveista ja tarpeista nuorisotyön toimintaympäristöjen turvallisuutta kohtaan. Tutkielmassa turvallisuutta tarkastellaan inhimillisen turvallisuuskäsityksen kautta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoululeirien kontekstissa. Tarkastelua ohjaavat inhimillisen turvallisuuden ulottuvuudet ovat turvallisuus ihmisen perustarpeena, laissa ja ihmisoikeussopimuksissa turvattuna oikeutena, sosiaalisena arvona, sekä intersektionaalisesti määrittyvänä kokemuksena.

Tutkielman tehtävänä on selvittää nuorten kokemuksia heidän rippikoululeiriensä turvallisuudesta, ja millaisista tekijöistä turvallinen rippikoulukokemus muodostuu. Tehtävään haetaan vastauksia seuraavilla tutkimuskysymyksillä: millaisia kokemuksia nuorilla on rippikoululeirinsä turvallisuudesta? Mitkä tekijät vahvistavat tai heikentävät nuorten kokemaa inhimillistä turvallisuutta rippikoululeirillä? Millaisia eroja sukupuolten välillä on turvallisuuteen liittyvässä suhtautumisessa ja kokemuksissa?

Empiirisesti lähestyin aihetta laadullisen tutkimuksen keinoin haastattelemalla vuonna 2025 rippikoulunsa käyneitä nuoria. Tutkimuksessa tuotettu aineisto on kerätty toteuttamalla viisi ryhmähaastattelua, kukin eri paikallisseurakunnan rippikoululeirillä. Yhteensä tutkimukseen on osallistunut 28 nuorta. Aineiston analyysissä on hyödynnetty sisällönanalyysin keinoja. Tutkielma sijoittuu nuorisotutkimuksen monitieteelliseen tutkimuskenttään osaksi yhteiskuntatieteitä.

Tulokset osoittavat, että kaikki haastatellut nuoret kertoivat kokeneensa olonsa rippikoululeirillä turvalliseksi. Keskeisiksi turvallisuuden kannalta osoittautuivat leirin yhteishenkeen ja ilmapiiriin liittyvät tekijät, esimerkiksi että ketään ei kiusata, ja kaikki saavat olla omia itsejään. Turvallisuuden suhteen kuvailuissa korostuivat leirin ohjaajien vastuu ja toiminta.

Tutkimusaineistossa nuorten turvallisuutta koskeva keskustelu oli monin osin sukupuolittunutta. Tytöt ja pojat jäsensivät turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä osin eri tavoin, ja sukupuolten kesken tuli esiin selviä jännitteitä. Esimerkiksi haastattelujen turvattomuutta kuvailleista huomioista valtaosa keskittyi poikien sääntöjenvastaiseen, fyysisesti väkivaltaiseen tai uhkaavaan käytökseen.

Tutkielma osoittaa turvallisuuden keskeisen yhteyden nuorten rippileirikokemukseen ja leirin aikaiseen hyvinvointiin. Nuorten haastatteluissa kertomat näkemykset turvallisuutta edistäneistä ja haastaneista tekijöistä voivat auttaa nuorisoalan ja rippikoulutyön ammattilaisia turvallisuuden huomioimisessa omissa konteksteissaan.

The aim of this master’s thesis is to increase knowledge about young people's wishes and needs regarding the safety of youth work environments. The thesis examines safety through the concept of human security in the context of the confirmation camps of the Evangelical Lutheran Church of Finland. The dimensions of human security that guide the examination are safety as a basic human need, as a right guaranteed in law and human rights treaties, as a social value, and as an intersectionally defined experience.

The purpose of this thesis is to investigate young people's experiences of the safety of their confirmation camps, and what factors make up a safe camp experience. The task seeks answers to the following research questions: what experiences do young people have of the safety of their confirmation camp? What factors strengthen or weaken the human security experienced by young people at confirmation camps? What differences are there between the genders in attitudes and experiences related to safety?

Empirically, I approached the topic using qualitative research methods by interviewing young people who attended their confirmation camp in 2025. The data produced in the study was collected by conducting five group interviews, each at a confirmation camp in a different local parish. A total of 28 young people participated in the study. Content analysis methods were utilized in the analysis of the data. The study is situated within the multidisciplinary research field of youth studies, as part of the social sciences.

The results show that all the young people interviewed said that they felt safe at the confirmation camp. The factors related to the spirit and atmosphere of the camp, for example that no one gets bullied and everyone can be themselves, turned out to be key in terms of safety. In terms of safety, the data emphasized the responsibility and actions of the camp instructors.

In the research interviews, the discussion about safety was gendered in many ways. Girls and boys structured safety-related issues in different ways, and clear tensions emerged between the genders. For example, most of the comments describing safety issues in the interviews focused on physically violent or threatening behavior of the boys of the camp.

The study shows a clear connection between safety and how the experience and well-being of young people at confirmation camps turns out. The views expressed by young people in interviews about the factors that promoted and challenged safety can help professionals in the youth sector and confirmation work to consider safety in their own contexts.