The Role of Cultural Mega-Events in Experience-Based Cities : The Case of the Eurovision Song Contest
Mikkilä, Vikke (2026)
Mikkilä, Vikke
2026
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-03-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202603123195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202603123195
Tiivistelmä
The purpose of this thesis is to investigate how cultural mega-events have utilized experience-based urban development. Various events influence the attractiveness of cities more than ever. Through attractiveness, cities and their actors may build long-lasting networks and improve their development. In this thesis, the role of a cultural mega-event is examined through the Eurovision Song Contest. The main research question for this study is: how do experience-based theories and creative city models affect cultural mega-events?
The theoretical framework of this thesis is structured around the theories of the creative city and the experience economy, as well as experience-based city growth, unifying the two main theories. The model of the creative city is based on expertise, diversity and networks that support innovation. The theory of the experience economy is centered on experiences that are commoditized for consumers but are meaningful to them. In cultural events the experience economy strengthens city branding and provides participants with unique experiences. Experience-based city growth unifies the main characteristics of both theories: it requires a skilled workforce, functional infrastructure, strong networks, and cross-sectoral cooperation.
This thesis was conducted as a qualitative study. The research material consists of semi-structured interviews with eight experts working in city administration. The interviewees participated in the Eurovision Song Contest selection process and organization in their respective cities. They were selected from host cities across Europe that have hosted the contest over the past ten years to provide up-to-date and comprehensive data for the thesis. The thesis applied a theory-guided content analysis method.
The Eurovision host cities embodied the characteristics of the creative city and the experience economy. Seven main categories were identified from the data, all of which were closely related to the concept of experience-based city growth. The categories included: resources and potential, attractiveness, culture and creativity, cooperation and governance, building identity, problems and risk management, and sustainability. Through this event, the host cities built private and public sector networks and provided entertainment and communal experiences. However, measuring the long-term impact of the Eurovision Song Contest, as well as addressing security risks and brand management, posed challenges.
The findings of this thesis show that experience-based city growth supports the organization of cultural mega-events. In turn, such events strengthen the city's brand, cooperation networks and identity. However, the effects of cultural events can be short-term and context-specific. The Eurovision Song Contest, as a case study, did not necessarily cause long-term effects on urban development, but based on the analysis, the event has succeeded in promoting the attractiveness and cultural offerings of cities. In addition to the limitations of the case study, the research was also limited by its qualitative data. In the future, the topic could also be examined through quantitative methods or by using other mega-events as case studies. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten suuret kulttuuritapahtumat ovat hyödyntäneet elämyslähtöistä kaupunkikehittämistä. Erilaiset tapahtumat vaikuttavat yhä enemmän kaupunkien vetovoimaan. Niiden kautta kaupungit ja toimijat voivat rakentaa pitkäaikaisia verkostoja ja edistää vetovoiman kehittämistä. Tässä tutkimuksessa suuren kulttuuritapahtuman roolia tarkastellaan Eurovision laulukilpailun kautta. Tutkimuksen pääkysymyksenä esitettiin: miten elämyslähtöiset teoriat ja luovan kaupungin mallit vaikuttavat suuriin kulttuuritapahtumiin?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu luovan kaupungin ja elämystalouden teorioiden varaan sekä näitä yhdistävän elämyslähtöisen kaupunkikehittämisen käsitteen ympärille. Luovan kaupungin mallit rakentuvat osaamisesta, monimuotoisuudesta ja verkostoista, jotka tukevat innovaatiota. Elämystalouden teorioissa keskeisiä ovat elämykset, jotka ovat kuluttajilleen kaupallistettuja mutta merkityksellisiä. Siten kulttuuritapahtumissa ne vahvistavat kaupunkibrändiä ja tuottavat osallistujille ainutlaatuisia kokemuksia. Elämyslähtöinen kaupunkikehittäminen yhdistää molempien teorioiden keskeisiä piirteitä: se edellyttää osaavaa työvoimaa, toimivaa infrastruktuuria, vahvoja verkostoja sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto muodostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, joita varten haastateltiin kahdeksaa kaupunginhallinnon parissa työskennellyttä asiantuntijaa. Kyseiset haastateltavat osallistuivat Eurovision laulukilpailun valintaprosessiin ja järjestelyihin omassa kaupungissaan. Heidät valittiin viimeisen kymmenen vuoden aikana toimineista isäntäkaupungeista eri puolilta Eurooppaa, jotta tutkimukseen saatiin ajankohtaista ja kattavaa aineistoa. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Euroviisujen isäntäkaupungit ilmensivät luovan kaupungin ja elämystalouden piirteitä. Aineistosta tunnistettiin seitsemän pääluokkaa, jotka liittyivät kokonaisvaltaisesti elämyslähtöisen kaupunkikehittämisen käsitteeseen: resurssit ja potentiaali, vetovoima, kulttuuri ja luovuus, yhteistyö ja hallinta, identiteetin rakentaminen, ongelmat ja riskienhallinta sekä kestävyys. Tapahtuman kautta kaupungit rakensivat yksityisen ja julkisen sektorin verkostoja, tarjosivat viihdettä ja yhteisöllisiä kokemuksia. Kuitenkin tapahtuman pitkäaikaisten vaikutusten mittaaminen, turvallisuusriskit ja brändinhallinta toivat haasteita.
Tulokset osoittavat, että elämyslähtöinen kaupunkikehittäminen tukee suurten kulttuuritapahtumien järjestämistä. Tapahtumat puolestaan vahvistavat kaupunkien brändiä, yhteistyöverkostoja ja identiteettiä. Kulttuuritapahtumien vaikutukset voivat kuitenkin olla lyhytaikaisia ja kontekstikohtaisia. Euroviisut tapauksena eivät välttämättä aiheuttaneet pitkäaikaisia vaikutuksia kaupunkien kehitykseen, mutta analyysin perusteella tapahtuma on onnistunut edistämään kaupunkien vetovoimaisuutta ja kulttuuritarjontaa. Tutkimusta rajoittivat tapaustutkimusasetelman lisäksi laadullinen aineisto. Aihetta voisi tulevaisuudessa tarkastella myös määrällisten menetelmien tai muiden suurtapahtumien kautta.
The theoretical framework of this thesis is structured around the theories of the creative city and the experience economy, as well as experience-based city growth, unifying the two main theories. The model of the creative city is based on expertise, diversity and networks that support innovation. The theory of the experience economy is centered on experiences that are commoditized for consumers but are meaningful to them. In cultural events the experience economy strengthens city branding and provides participants with unique experiences. Experience-based city growth unifies the main characteristics of both theories: it requires a skilled workforce, functional infrastructure, strong networks, and cross-sectoral cooperation.
This thesis was conducted as a qualitative study. The research material consists of semi-structured interviews with eight experts working in city administration. The interviewees participated in the Eurovision Song Contest selection process and organization in their respective cities. They were selected from host cities across Europe that have hosted the contest over the past ten years to provide up-to-date and comprehensive data for the thesis. The thesis applied a theory-guided content analysis method.
The Eurovision host cities embodied the characteristics of the creative city and the experience economy. Seven main categories were identified from the data, all of which were closely related to the concept of experience-based city growth. The categories included: resources and potential, attractiveness, culture and creativity, cooperation and governance, building identity, problems and risk management, and sustainability. Through this event, the host cities built private and public sector networks and provided entertainment and communal experiences. However, measuring the long-term impact of the Eurovision Song Contest, as well as addressing security risks and brand management, posed challenges.
The findings of this thesis show that experience-based city growth supports the organization of cultural mega-events. In turn, such events strengthen the city's brand, cooperation networks and identity. However, the effects of cultural events can be short-term and context-specific. The Eurovision Song Contest, as a case study, did not necessarily cause long-term effects on urban development, but based on the analysis, the event has succeeded in promoting the attractiveness and cultural offerings of cities. In addition to the limitations of the case study, the research was also limited by its qualitative data. In the future, the topic could also be examined through quantitative methods or by using other mega-events as case studies.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu luovan kaupungin ja elämystalouden teorioiden varaan sekä näitä yhdistävän elämyslähtöisen kaupunkikehittämisen käsitteen ympärille. Luovan kaupungin mallit rakentuvat osaamisesta, monimuotoisuudesta ja verkostoista, jotka tukevat innovaatiota. Elämystalouden teorioissa keskeisiä ovat elämykset, jotka ovat kuluttajilleen kaupallistettuja mutta merkityksellisiä. Siten kulttuuritapahtumissa ne vahvistavat kaupunkibrändiä ja tuottavat osallistujille ainutlaatuisia kokemuksia. Elämyslähtöinen kaupunkikehittäminen yhdistää molempien teorioiden keskeisiä piirteitä: se edellyttää osaavaa työvoimaa, toimivaa infrastruktuuria, vahvoja verkostoja sekä sektorirajat ylittävää yhteistyötä.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto muodostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, joita varten haastateltiin kahdeksaa kaupunginhallinnon parissa työskennellyttä asiantuntijaa. Kyseiset haastateltavat osallistuivat Eurovision laulukilpailun valintaprosessiin ja järjestelyihin omassa kaupungissaan. Heidät valittiin viimeisen kymmenen vuoden aikana toimineista isäntäkaupungeista eri puolilta Eurooppaa, jotta tutkimukseen saatiin ajankohtaista ja kattavaa aineistoa. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Euroviisujen isäntäkaupungit ilmensivät luovan kaupungin ja elämystalouden piirteitä. Aineistosta tunnistettiin seitsemän pääluokkaa, jotka liittyivät kokonaisvaltaisesti elämyslähtöisen kaupunkikehittämisen käsitteeseen: resurssit ja potentiaali, vetovoima, kulttuuri ja luovuus, yhteistyö ja hallinta, identiteetin rakentaminen, ongelmat ja riskienhallinta sekä kestävyys. Tapahtuman kautta kaupungit rakensivat yksityisen ja julkisen sektorin verkostoja, tarjosivat viihdettä ja yhteisöllisiä kokemuksia. Kuitenkin tapahtuman pitkäaikaisten vaikutusten mittaaminen, turvallisuusriskit ja brändinhallinta toivat haasteita.
Tulokset osoittavat, että elämyslähtöinen kaupunkikehittäminen tukee suurten kulttuuritapahtumien järjestämistä. Tapahtumat puolestaan vahvistavat kaupunkien brändiä, yhteistyöverkostoja ja identiteettiä. Kulttuuritapahtumien vaikutukset voivat kuitenkin olla lyhytaikaisia ja kontekstikohtaisia. Euroviisut tapauksena eivät välttämättä aiheuttaneet pitkäaikaisia vaikutuksia kaupunkien kehitykseen, mutta analyysin perusteella tapahtuma on onnistunut edistämään kaupunkien vetovoimaisuutta ja kulttuuritarjontaa. Tutkimusta rajoittivat tapaustutkimusasetelman lisäksi laadullinen aineisto. Aihetta voisi tulevaisuudessa tarkastella myös määrällisten menetelmien tai muiden suurtapahtumien kautta.
