Teknologisoituva esiintymisen opetus – Virtuaalitodellisuus osana esiintymisen harjoittelua

Abstract

Alati uudistuvat teknologiat haastavat opetusta ja opettajia, mutta tarjoavat myös ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Virtuaaliteknologia vakiintui aiempaa laajemmin osaksi viestinnän opetusta, kun korona-aikana esiintymistä ei voitu harjoitella läsnä olevan yleisön edessä. Virtuaalitodellisuus voi tarjota turvallisen tilan ja yleisön esiintymisen harjoitteluun. Tämän tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä VR-teknologian käytöstä esiintymisen opetuksessa tarkastelemalla viestinnän opiskelijoiden kokemuksia virtuaalilaseja hyödyntävästä opetuksesta. Aiemmat esiintymisen opetusta koskevat tutkimukset tarjoavat rajallisesti tietoa teknologioiden hyödyntämisestä. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu viestinnän taitopainotteisen kurssin opiskelijoiden ryhmähaastatteluista, joita analysoitiin temaattisesti. Tulokset osoittivat, että opiskelijoiden kokemukset ja näkemykset VR-teknologian käytöstä, pelillisyydestä, huonovointisuuden ja uppoutumisen kokemuksesta, harjoituksiin heittäytymisestä sekä harjoitusten tavoitteista ja ohjeistuksista heijastuivat suhtautumistapoihin. Lisäksi näyttää siltä, että reflektoinnilla oli yhteys opiskelijoiden suhtautumiseen VR-harjoituksia kohtaan. Opiskelijoiden huomio kiinnittyi erityisesti virtuaaliesiintymisen mahdollisuuksia ja rajoituksia korostaviin esiintymistilanteille tyypillisiin piirteisiin, eli (a) esiintyjän ja yleisön välisen vuorovaikutuksen merkitykseen, (b) vireytymiseen aidon esiintymistilanteen mittarina, (c) nonverbaalisen viestinnän merkitykseen ja (d) esiintyjän kontrolliin esiintymistilanteessa. Opiskelijoiden keskusteluissa esiintymisen eri erityispiirteet liittyivät usein siihen, miten aitona opiskelijat esiintymistilanteen kokivat verrattuna kasvokkaiseen esiintymistilanteeseen. Kokonaisuudessaan tulokset osoittavat VR-harjoitusten soveltuvan hyvin esiintymisen harjoitteluun, jos opiskelijoita ohjataan myös oman suhtautumistapansa ja oppimisen reflektointiin.