Varhaiskasvatusikäisten neuoropsykiatristen lasten sosiaalihuoltolain määrittämät palvelut

Abstract

Neurokirjon lasten diagnoosien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Yhtenä syynä on autisminkirjon diagnoosikriteerien laajentuminen, mutta myös kasvanut tietämys ja tutkimus neurokirjosta. Sosiaalihuoltolaki määrittelee, minkälaisia palveluja lasten on oikeus saada eri lakien perusteella, nämä lait ovat: lastensuojelulaki, terveydenhuoltolaki, vammais-palvelulaki ja varhaiskasvatuslaki. Tässä tutkielmassa tarkastellaan minkälaista kuntoutusta ja palveluja varhaiskasvatusikäisillä lapsille on oikeus saada. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan, minkälaisia mahdollisia haasteita on toteuttaa palvelujärjestelmän mukaisia palveluita lapselle sekä hänen perheellensä.

Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja analyysimenetelmänä on käytetty narratiivista menetelmää. Tutkimuksessa on käytetty seitsemää vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Aihe käsittelee minkälaisia palveluita Suomen sosiaalihuoltolaki velvoittaa hyvinvointialueita järjestämään. Tutkielman analyysissa ei ole huomioitu kansainvälisiä artikkeleja, koska ne eivät käsittele Suomen sosiaalihuoltolakia.

Aihe on rajattu 0–5 vuotiaisiin varhaiskasvatusikäisin lapsiin, vaikka esiopetuksessa oleva lapsi voi saada var-haiskasvatusta esiopetuksen lisäksi. Esiopetuksessa on käytössä erilainen tuen järjestelmä kuin varhaiskasvatuksessa ja esiopetus kuuluu perusopetuksen lain piiriin lisäksi esiopetus pakollinen kaikille lapsille, varhaiskasvatus taas on perheille vapaaehtoinen. Tämän vuoksi esiopetus on rajattu tutkielmasta pois.

Lasten neuropsykiatristen häiriöiden merkkejä voidaan havaita lapsella jo varhaisessa vaiheessa, jonka vuoksi lapsille järjestetään neljävuotis neuvolassa laajempi terveystarkastus. Oikeanlaisella varhaisella tuella on suuri merkitys lapsen elämään vielä aikuisiällä, jonka vuoksi oikean aikaiset tukitoimet ja palvelut lapselle ovat tärkeitä.

Lasten neuropsykiatrisen häiriöin merkkien tunnistamisessa on puutteita, osa syynä tähän on henkilöstön koulutustason puute. Suurimpana haasteena on kuitenkin palvelujärjestelmän sekavuus. Eri toimijoilla on haasteita pysyä mukana sosiaalihuoltolain muutoksissa, mitkä astuivat voimaan vuonna 2025. Sosiaalihuoltolain mukaisien palveluiden saannissa ja toteuttamisessa on havaittu puutteita.

Lapsille on tarjolla rajallisesti neuropsykologista kuntoutusta tänä päivänä. Neurologisia kuntoutuksen muotoja ovat psykoedukaatio, psykososiaalinen tuki, omaisten ja verkostojen kanssa tehtävä yhteistyö, kognitiivinen kuntoutus ja terapeuttinen/psyykkinen tuki. Varhaiskasvatuksessa voidaan tarjota lapselle yleistä tukea, tehostettua tukea ja erityistä tukea.