Individuals’ Usage of Virtual Reality Sports : Users’ Cognitions and Emotions

Abstract

Fyysiset aktiviteetit liitetään yhä enenevissä määrin ihmisten kokonaisvaltaiseen terveyteen, kattaen sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin. Healthy People 2030 -ohjelma kehottaa tutkijoita ja käytännön toimijoita tunnistamaan uusia ja kestäviä strategioita, jotka helpottavat fyysiseen aktiivisuuteen osallistumista. Urheilu ja liikunta ovat tärkeitä fyysisen liikkuvuuden ja mielenterveyden ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä. Digitaaliset urheilumuodot voivat olla vaihtoehtoinen tapa harrastaa liikuntaa erityisesti henkilöille, joilla on rajoitteita ajan, sijainnin tai liikuntakyvyn suhteen. Virtuaalitodellisuus (VR)-urheilu on yksi digitaalisen urheilun muoto, joka perustuu VR-teknologioihin. VR-urheilu sitouttaa käyttäjiä realistisella urheilun simulaatiolla, korkealla läsnäolon tunteella ja immersiolla. Digitaalisen urheilun on ehdotettu parantavan ihmisten fyysistä ja henkistä terveyttä.

VR-urheilu kohtaa kuitenkin haasteita käyttäjien osallistumisessa ja sitoutumisessa. Käyttäjien osallistumisen rohkaisemiseksi ja jatkuvan käytön ylläpitämiseksi on tärkeää ymmärtää käyttäjäkokemusta näissä teknologiapohjaisissa urheilumuodoissa. On siis tarpeen tutkia käyttäjien kognitioita ja tunteita VR-urheilun käytössä sekä sitä, miten nämä kognitiot ja tunteet motivoivat osallistumista ja vaikuttavat käyttäjätyytyväisyyteen.

Aiempi kirjallisuus on tarkastellut käyttäjän kognitioita ja tunteita pääasiassa teknologialähtöisestä näkökulmasta, ja vain harvat tutkimukset ovat lähestyneet asiaa monipuolisesta näkökulmasta, joka sisältää teknologiaan, urheiluun ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät. On edelleen epäselvää, miten nämä tekijät vaikuttavat käyttäjien kognitioihin ja tunteisiin VR-urheilun käytössä.

Tämä väitöskirja vastaa tutkimusaukkoihin tutkimalla syvällisesti, miten teknologiaan, urheiluun ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät muovaavat käyttäjien kognitioita ja tunteita VR-urheilun käytössä. Tutkimuksessa hyödynnetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä tutkimuskysymykseen vastaamiseksi: Mitkä tekijät muovaavat käyttäjien kognitioita ja tunteita VR-urheilun käytössä? Tutkimuksessa selvitetään, miten erilaiset teknologiaan, urheiluun ja käyttäjiin liittyvät tekijät vaikuttavat käyttäjien kognitioihin ja yksittäisiin tunteisiin sekä negatiivisten tunteiden vaikutusta käyttäjätyytyväisyyteen.

Empiirinen aineisto kerättiin VR-urheilun yksittäisiltä vapaa-ajan käyttäjiltä puolistrukturoitujen haastattelujen ja verkossa tapahtuvan VR-käytön kautta. Tulokset osoittavat, että useat urheiluun liittyvät tekijät (esim. sisältö, valinnat, päivitykset, tehtävät ja tapahtumat), teknologiaan liittyvät tekijät (esim. navigointi, käsittely, järjestelmän laatu, aistikokemukset, avatarin suunnittelu) ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät (esim. sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaaliset normit, sosiaaliset siteet) muovaavat käyttäjien psykologisia tarpeita (autonomian tarve, pätevyyden tarve, yhteenkuuluvuuden tarve) ja gratifikaatioita (hyöty-, nautinto-, teknologia- ja sosiaaliset gratifikaatiot) sekä heidän positiivisia ja negatiivisia tunteitaan (ilo, yllätys, pelko, viha, suru ja inho) VR-urheilun käytössä. Käyttäjien negatiivisilla tunteilla, erityisesti pelolla, on positiivinen vaikutus käyttäjätyytyväisyyteen, ja VR-urheilun harjoitteluintensiteetti moderoi tätä vaikutusta.

Tämä tutkimus edistää immersiivisten tietojärjestelmien ja VR-urheilun käyttäjäkokemusta koskevaa kirjallisuutta. Ensinnäkin se syventää ymmärrystä käyttäjäkokemuksesta VR-urheilussa paljastamalla, miten erilaiset urheiluun, teknologiaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät muovaavat käyttäjien kognitioita (psykologiset tarpeet ja gratifikaatiot). Urheiluun liittyvät tekijät korostavat kontekstin merkitystä käyttäjäkokemuksen ymmärtämisessä immersiivisten tietojärjestelmien käytössä. Toiseksi tutkimus edistää käyttäjätunteiden tutkimusta näyttämällä, miten eri tekijät vaikuttavat käyttäjien yksittäisiin tunteisiin (ilo, yllätys, pelko, suru, viha, inho) VR-urheilun kontekstissa. Kolmanneksi tutkimus syventää ymmärrystä negatiivisten tunteiden ja käyttäjätyytyväisyyden välisestä suhteesta paljastamalla, että pelolla voi olla positiivinen vaikutus VR-urheilun käyttäjätyytyväisyyteen. Tulokset täydentävät kirjallisuutta osoittamalla, että tietyillä negatiivisilla tunteilla voi olla myönteinen vaikutus käyttäjän asenteisiin immersiivisessä VR-ympäristössä.

Tutkimus tarjoaa myös käytännön suosituksia VR-urheilun suunnittelijoille käyttäjäkokemuksen parantamiseksi teknologian, sosiaalisten ja urheilullisten suunnittelutekijöiden näkökulmista.

Physical activities are increasingly linked to people’s health, encompassing both physical and mental well-being. Healthy People 2030 calls for scholars and practitioners to identify novel and sustainable strategies that facilitate easier engagement in physical activity for people. Sports and exercise are important for maintaining physical mobility and mental health for a long time. Digital sports can be an alternative option for individuals seeking sports and exercise, particularly those with time and location limitations, as well as those with restricted mobility. Virtual-reality (VR) sports are a type of digital sport based on VR technologies. VR sports involve users and enhance their engagement through realistic simulations, offering high presence and immersion. It has been suggested that digital sports can improve people’s physical and mental health.

However, VR sports are also facing challenges in terms of user participation and engagement. It is imperative to investigate users’ cognitions and emotions in VR sports use, as these factors are closely associated with user participation and engagement in VR sports.

Previous literature has mainly investigated user cognitions and emotions in VR sports usage from a single perspective, such as from a technology, social, or sports perspective, and few studies have taken a holistic view to understand users’ cognitions and emotions in this context, including technology-related, sport-related, and social-related aspects, based on features of VR sports. Meanwhile, it remains unclear how these factors shape users’ cognitions and emotions together in their use of VR sports. Examining user cognitions and emotions in VR sports use from a multifaceted perspective could provide a deeper understanding of the reasons behind users’ cognitions and emotions, as well as how to enhance user satisfaction, engagement, and continuous usage in VR sports.

This dissertation addresses the research gaps by exploring in depth how technology-related, sport-related, and social-related factors shape users’ cognitions and emotions in VR sports use. Mixed quantitative and qualitative research methods have been applied in this dissertation to answer the research question: What factors shape users’ cognitions and emotions in VR sports use? Specifically, this dissertation explores how users’ cognitions and discrete emotions are shaped by various technology-related, sport-related, and social-related factors in VR sports, and how negative emotions affect user satisfaction with VR sports usage.

The empirical data in this research were collected from individual leisure users of VR sports via semi-structured interviews and online VR usage platforms. The findings suggest that a range of sport-related (i.e., sports content, choices, updates, tasks, and events), technology-related (i.e., navigation, manipulation, system quality, multiple senses cues, and avatar design), and social-related (i.e., social interaction activities, social norms, and social ties) factors shape users’ psychological needs (i.e., autonomy need, competence need, and relatedness need) and gratifications (i.e., utilitarian, hedonic, technology, and social gratifications) as well as their positive and negative emotions (i.e., joy, surprise, fear, anger, sadness, and disgust) in VR sports use. Users’ negative emotions, specifically fear, have a positive influence on user satisfaction with VR sports use, and the exercise intensity modes of VR sports moderate this positive effect.

This research contributes to the literature on user experience of immersive use of information systems (IS) and VR sports use. First, this study deepens the understanding of user experience in VR sports by revealing the factors shaping user cognition (i.e., diverse psychological needs and gratifications) in VR sports use through multifaceted lenses, including sports, technology, and social-related factors. The findings on sports-related factors illustrate the importance of contextual factors in understanding user cognitions and emotions in immersive IS use. Second, it also contributes to research on users’ emotions in immersive IS use by illustrating how sports, technology, and social-related factors shape users’ discrete emotions (i.e., joy, surprise, fear, sadness, anger, and disgust) in the context of VR sports use. Third, this research contributes to the understanding of the relationship between users’ negative emotions and satisfaction with VR sports use by revealing the positive impact of negative emotions, such as fear, on user satisfaction with VR sports use. The findings enrich the literature on the impact of negative emotions on user attitudes by providing evidence that fear has a positive influence on user satisfaction in immersive VR sports use.

This research also provides practical implications for VR sports designers regarding how to enhance the user experience of VR sports from the perspective of VR technology, social, and sports design.