Sivistystä vai riistoa? : Siirtomaat Aamulehdessä ja Kansan Lehdessä 1920-luvulla

Abstract

Kandidaatintutkielmassani tarkastelen sitä, miten kolonialismia ja siirtomaita käsiteltiin 1920-luvulla kahdessa tamperelaisessa sanomalehdessä, Aamulehdessä ja Kansan Lehdessä. Tutkin sitä, millaisiin kehityskulkuihin tai teemoihin siirtomaista uutisointi lehdissä liitettiin sekä sitä, korostuiko lehtien uutisoinnissa suomalaisten pyrkimys kuulua “sivistyneeseen, moderniin ja valkoiseen Eurooppaan” itsenäistymisen jälkeisenä vuosikymmenenä. Tutkielman aineistona on Aamulehden ja Kansan Lehden digitoidut sanomalehdet Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Aikarajauksena on vuodet 1920–1929. Tutkielman metodina on sisällönanalyysi. Olen käynyt läpi siirtomaihin liittyvät osumat ja käyttänyt luokittelua ja teemoittelua hahmottaakseni sitä, millaisissa yhteyksissä siirtomaista lehdissä puhutaan ja mihin sävyyn.

Analyysista käy ilmi, että Aamulehdessä ja Kansan Lehdessä siirtomaita käsiteltiin eri tavalla. Aamulehdessä korostui imperialistinen maailmankuva, joka painotti siirtomaapolitiikan merkitystä maailmanpolitiikassa ja näki siirtomaajärjestelmä luonnollisena osana Euroopan johtamaa maailmanjärjestystä. Kansan Lehdessä siirtomaista uutisoitiin osana länsimaiden imperialismin kritiikkiä. Siirtomaiden vapaustaistelut länsimaisten kapitalistien riistoa vastaan nähtiin tärkeänä kansainvälisenä tavoitteena sosialidemokratialle ja keinona levittää sosialismin aatetta maailmalle. Aamulehdessä rakennettiin Kansan Lehteä aktiivisemmin rasistisia hierarkioita ja kerrottiin siirtomaiden alkuperäisväestöstä halveksivaan sävyyn. Tutkielma avasi jatkokysymyksiä siitä, miten siirtomaita käsiteltiin muissa 1920-luvun suomalaisissa lehdissä sekä siitä, muuttuiko Aamulehden tai Kansan Lehden tapa käsitellä siirtomaita kun edettiin 1900-luvulla lähemmäs siirtomaiden itsenäistymistä.