Kasvuyrittäjyys 2030+ : Täsmästrategia Seinäjoen ruoka-alan kehittämiseksi
Sotarauta, Markku; Koskinen, Ilari; Rintala, Nanna; Talvitie, Julia; Hopia, Anu (2026)
Tampereen yliopisto
2026
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4457-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4457-3
Tiivistelmä
Etelä-Pohjanmaalla ruoka-ala on tunnistettu ja tunnustettu yhdeksi maakunnan ja sen keskuskaupungin kehittämisen kärkialoista. Tilastojen mukaan maakunta on yksi Suomen tärkeimmistä ruokamaakunnista. Sen merkitys Suomen ruokatuotannossa ja huoltovarmuuden varmistamisessa on merkittävä. Etelä-Pohjanmaalla toimii useita vahvoja yrityksiä ja lisäksi alueella on hyvin aktiivista ruoka-alan kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Ruoka-alan kehitystä tukevan paikallisen innovaatiojärjestelmän peruselementit ovat olemassa, joskin ne ovat Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen luonteen takia suhteellisen pieniä kooltaan. Ruoka-alan kehitykselle on alueella joka tapauksessa vahva perusta.
Etelä-Pohjanmaa asema ruokamaakuntana ei kuitenkaan ole Suomessa yleisesti tunnistettu ja tunnustettu, mikä voi heikentää alueen vetovoimaa ja mahdollisuuksia houkutella uusia investointeja ja osaajia alueelle. Pienten ja keskisuurten kasvuhakuisten yritysten määrä on alhainen, mikä rajoittaa ruoka-alan uudistumiskykyä ja dynaamisuutta ja samalla alueen taloudellista kasvua ja kehitystä. Suuret ja vakiintuneet yritykset muodostavat toimialan perustan, mutta ilman uusia kas-vuyrityksiä toimiala ei pääse kehittymään toivotussa laajuudessa. Strategiaehdotuksen laadinnassa hyödynnetyn aineiston perusteella yhteistyö maakunnan ja kaupunkiseudun kehittäjien kanssa ei aina toimi toivotulla tavalla eikä PK-yritysten välinen yhteistyö ole kehittynyt toivotusti. Yhteistyön jääminen tavoitellusta tasosta voi johtaa resurssien tehottomaan käyttöön ja innovaatiotoiminnan hidastumiseen.
Kasvuyrittäjyys 2030+ on luonteeltaan täsmästrategia, joka täydentää aiempia strategioita nostamalla esille konseptoidun täsmäiskun, jonka avulla Seinäjoen on mahdollista vahvis-taa asemaansa ruoka-alan pääkaupunkina. Strategiaehdotus kulminoituu ruoka-alan liike-toimintaosaamisen vahvistamiseen ja sitä tukevien palvelujen kapasiteetin ja osaamisen tason nostamiseen Seinäjoella. Strategian toteutuminen ja jatkuva uudistuminen yritysten tarpeita vastaavaksi varmistetaan uudenlaisella vaikuttavuuden johtamisella.
Strategian kolme kärkeä ovat:
1) Vahvistetaan ruoka-alan kasvuyrittäjyyden edellytyksiä nostamalla ruoka-alan liiketoimintaosaamiseen liittyvien kyvykkyyksien tasoa tutkimuksessa, koulutuksessa, kehittämistoiminnassa ja yrityksissä.
2) Tunnistetaan Etelä-Pohjanmaan ruoka-alaa hallitseva narratiivi, joka kulkee läpi median, yleisen keskustelun ja markkinointiviestinnän. Uudistetaan narratiivi vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja tukemaan kasvuyrittäjyysstrategian toteuttamista.
3) Varmistetaan kasvuyrittäjyys 2030+ strategian toteutuminen ottamalla käyttöön avainorganisaatioiden yhteinen vaikuttavuuden johtamisen malli. Mallia tulee jatkuvasti kehittää, jotta se tukisi mahdollisimman hyvin niin strategian toteutumista kuin muunkin kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen on mahdollista ottaa kehittämistoiminnan vaikuttavuuden johtamisessa edelläkävijän asema.
Etelä-Pohjanmaa asema ruokamaakuntana ei kuitenkaan ole Suomessa yleisesti tunnistettu ja tunnustettu, mikä voi heikentää alueen vetovoimaa ja mahdollisuuksia houkutella uusia investointeja ja osaajia alueelle. Pienten ja keskisuurten kasvuhakuisten yritysten määrä on alhainen, mikä rajoittaa ruoka-alan uudistumiskykyä ja dynaamisuutta ja samalla alueen taloudellista kasvua ja kehitystä. Suuret ja vakiintuneet yritykset muodostavat toimialan perustan, mutta ilman uusia kas-vuyrityksiä toimiala ei pääse kehittymään toivotussa laajuudessa. Strategiaehdotuksen laadinnassa hyödynnetyn aineiston perusteella yhteistyö maakunnan ja kaupunkiseudun kehittäjien kanssa ei aina toimi toivotulla tavalla eikä PK-yritysten välinen yhteistyö ole kehittynyt toivotusti. Yhteistyön jääminen tavoitellusta tasosta voi johtaa resurssien tehottomaan käyttöön ja innovaatiotoiminnan hidastumiseen.
Kasvuyrittäjyys 2030+ on luonteeltaan täsmästrategia, joka täydentää aiempia strategioita nostamalla esille konseptoidun täsmäiskun, jonka avulla Seinäjoen on mahdollista vahvis-taa asemaansa ruoka-alan pääkaupunkina. Strategiaehdotus kulminoituu ruoka-alan liike-toimintaosaamisen vahvistamiseen ja sitä tukevien palvelujen kapasiteetin ja osaamisen tason nostamiseen Seinäjoella. Strategian toteutuminen ja jatkuva uudistuminen yritysten tarpeita vastaavaksi varmistetaan uudenlaisella vaikuttavuuden johtamisella.
Strategian kolme kärkeä ovat:
1) Vahvistetaan ruoka-alan kasvuyrittäjyyden edellytyksiä nostamalla ruoka-alan liiketoimintaosaamiseen liittyvien kyvykkyyksien tasoa tutkimuksessa, koulutuksessa, kehittämistoiminnassa ja yrityksissä.
2) Tunnistetaan Etelä-Pohjanmaan ruoka-alaa hallitseva narratiivi, joka kulkee läpi median, yleisen keskustelun ja markkinointiviestinnän. Uudistetaan narratiivi vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja tukemaan kasvuyrittäjyysstrategian toteuttamista.
3) Varmistetaan kasvuyrittäjyys 2030+ strategian toteutuminen ottamalla käyttöön avainorganisaatioiden yhteinen vaikuttavuuden johtamisen malli. Mallia tulee jatkuvasti kehittää, jotta se tukisi mahdollisimman hyvin niin strategian toteutumista kuin muunkin kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen on mahdollista ottaa kehittämistoiminnan vaikuttavuuden johtamisessa edelläkävijän asema.