Takon tehdasalueen tulevaisuus: arvot nykypäivänä ja visioita tulevasta
Karhu, Matias (2026)
2026
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-03-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202603032934
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202603032934
Tiivistelmä
Tako on Tampereen keskustassa sijaitseva, Tammerkosken kansallismaisemaan kuuluva kartonkitehdas, jonka toiminta tehtaana päättyi kesällä 2025. Tehdas oli Tammerkosken rannalla viimeisenä käynnissä ollut teollinen toimija. Teollisen toiminnan päätyttyä sen omistaja Metsä Board on myymässä alueen ja sille on kehitettävä uutta käyttöä.
Työ jakautuu tutkielma- ja suunnitelmaosuuksiin. Tutkielman alussa olen tarkastellut lyhyesti alueen historiaa, joka alkaa vuodesta 1865 Fredrik Idestamin perustamasta puuhiomosta. Alueella on vaiherikas historia, ja sen nykyinen rakennuskanta on syntynyt pääosin vuosien 1922-1964 välillä. Rakennuksia alueelle ovat suunnitelleen Tampereen alueella voimakkaasti vaikuttaneet arkkitehdit Birger Federley, W.G. Palmqvist, Bertel Strömmer ja Heimo Kautonen. Käyn myös lyhyesti läpi Tammerkosken muita entisiä teollisuusalueita.
Seuraavissa osioissa olen käsitellyt alueen nykyistä kaupunkikuvaa, jonka merkittävin suunta on kosken puolelta ja erityisesti Hämeensillalta tarkasteltuna. Toinen merkittävä suunta on Laukontorin ympäristö. Tutkielman lopussa olen pohtinut alueen nykyisiä arvoja, joihin lukeutuvat maisema-arvot osana Tammerkosken kansallismaisemaa, alueen kerrostuneisuus ja autenttisuus, sekä tunnettujen arkkitehtien luomat arkkitehtuuriltaan eheät rakennuskokonaisuudet.
Suunnitelmaosuus esittää alueelle uusiksi pääkäyttötarkoituksiksi taidemuseotoimintaa, sekä liike- ja toimitiloja. Suunnitelma säilyttää olemassa olevan rakennuskannan ja pitää niin purkamisen kuin uudisrakentamisenkin vähäisenä. Uudelle konseptille oleellista on alueen avaaminen kaupunkilaisille ja uusien kulkuyhteyksien luominen tehdasalueen läpi. Uudet piha-alueet liittävät alueen osaksi kosken länsirannan kävelyverkkoa sekä osaksi Laukontorin aluetta. Uusi silta yhdistä alueen Vuolteentoriin.
Työ jakautuu tutkielma- ja suunnitelmaosuuksiin. Tutkielman alussa olen tarkastellut lyhyesti alueen historiaa, joka alkaa vuodesta 1865 Fredrik Idestamin perustamasta puuhiomosta. Alueella on vaiherikas historia, ja sen nykyinen rakennuskanta on syntynyt pääosin vuosien 1922-1964 välillä. Rakennuksia alueelle ovat suunnitelleen Tampereen alueella voimakkaasti vaikuttaneet arkkitehdit Birger Federley, W.G. Palmqvist, Bertel Strömmer ja Heimo Kautonen. Käyn myös lyhyesti läpi Tammerkosken muita entisiä teollisuusalueita.
Seuraavissa osioissa olen käsitellyt alueen nykyistä kaupunkikuvaa, jonka merkittävin suunta on kosken puolelta ja erityisesti Hämeensillalta tarkasteltuna. Toinen merkittävä suunta on Laukontorin ympäristö. Tutkielman lopussa olen pohtinut alueen nykyisiä arvoja, joihin lukeutuvat maisema-arvot osana Tammerkosken kansallismaisemaa, alueen kerrostuneisuus ja autenttisuus, sekä tunnettujen arkkitehtien luomat arkkitehtuuriltaan eheät rakennuskokonaisuudet.
Suunnitelmaosuus esittää alueelle uusiksi pääkäyttötarkoituksiksi taidemuseotoimintaa, sekä liike- ja toimitiloja. Suunnitelma säilyttää olemassa olevan rakennuskannan ja pitää niin purkamisen kuin uudisrakentamisenkin vähäisenä. Uudelle konseptille oleellista on alueen avaaminen kaupunkilaisille ja uusien kulkuyhteyksien luominen tehdasalueen läpi. Uudet piha-alueet liittävät alueen osaksi kosken länsirannan kävelyverkkoa sekä osaksi Laukontorin aluetta. Uusi silta yhdistä alueen Vuolteentoriin.