Yhteiskunta on murroksessa, pysyykö rakennusala mukana? : Katsaus kestävyysmurroksen merkkeihin rakennusalalla
Tuorila, Maiju (2026)
Tuorila, Maiju
2026
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-03-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202603032917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202603032917
Tiivistelmä
Ympäristökriisit ja yhteiskunnan merkittävät rakenteelliset muutokset ovat aikaamme kuvaavia ilmiöitä, joiden kohtaamiseksi on esitetty kestävyysmurroksen käsitettä. Käsitteellä viitataan vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän nopeaan ja perinpohjaiseen muutostarpeeseen, jonka keskeisiä tekijöitä ovat vaatimukset planetaaristen rajojen puitteissa toimimisesta ja hyvinvoinnin yhdenvertaisesta jakautumisesta. Tämä diplomityö tutkii aihetta rakennusalan näkökulmasta. Rakennusalalla on merkittävä rooli kestävyysmurroksessa, sillä se on olennainen osa kansantaloutta, merkittävä luonnonvarojen kuluttaja sekä yhteiskunnallinen vallankäyttäjä.
Kysymyksiäni ovat muun muassa, mitä askelia rakennusalalla on otettu kohti kestävämpää tulevaisuutta, ja toisaalta, miksi muutos vaikuttaa kovin hitaalta ja vaikealta? Katsauksen lähtökohtina ovat vallalla olevien poliittisten ja taloudellisten valtasuhteiden ja arvojen vaikutus asioiden tilaan. Samalla pyrin kyseenalaistamaan valtavirtaisen talouden arvoneutraalin aseman ja esittämään toisenlaisia tapoja hahmottaa maailmaa.
Politiikan ja talouden vahvasti ohjaamalla rakennusalalla on mahdollista toimia toisin. Toiminnan muutos on myös välttämätön, jos haluamme saavuttaa kestävyystavoitteemme. Etenkin arvot ovat olennaisessa roolissa murroksen edistämisessä, sillä ne ohjaavat normeja ja toimintatapoja. Siksi yksi suurimmista haasteista on muutos henkilökohtaisissa ja yhteiskunnallisissa arvomaailmoissa. Arkipäivän normeja on myös vaikeaa kyseenalaistaa työympäristöissä ilman taustatukea, ja suunnittelijat ovatkin vaikeassa asemassa pyrkiessään sovittamaan omia näkemyksiään ensisijaisina pidettyjen taloudellisen tuottavuuden tavoitteiden kanssa.
Työ jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen syventyy aiheeseen kirjallisuuskatsauksen lähdeaineiston ja ajankohtaisen uutisoinnin pohjalta. Taustoitan rakennusalan nykytilaa ja siihen johtaneita tekijöitä sekä alan luontovaikutuksia ja sosiaalisia seurauksia. Tämän lomassa tarkastelen kestävyysmurrokseen liittyviä teemoja. Toinen osa keskittyy Stansvikinkallion tapausesimerkkiin Helsingin Laajasalossa. Stansvikinkallion metsäisen alueen kaavoittaminen asuinrakentamiselle on aiheuttanut runsaasti vastustusta, sillä alue on olennainen osa Laajasalon lähiluontoverkostoa. Ristiriita on syntynyt kaupungin tarpeesta tehdä tilaa uusille asukkaille ja paikallisten näkemyksistä monimuotoisen lähiluonnon tärkeydestä.
Pohdinnat niin oikeudenmukaisuudesta, vastuusta kuin seurauksistakin ovat arvojen rinnalla työn kantavia elementtejä. Suunnan muuttamiseksi ei riitä vain vanhojen rakenteiden "vihreät" paikkausyritykset, sillä yhteiskuntamme perustuksen muodostavat arvot ja tavoitteet ovat kestämättömiä. Ylikulutuksen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvun kaltaiset tekijät eivät korjaannu energiaremonteilla. Rakennusalan toimijat eivät voi enää toimia omissa kuplissaan ilman velvollisuuksia ja vastuuta. Vallankäytön verkostot on tehtävä näkyviksi, haitallisista seurauksista kannettava vastuu ja kaikkien hyvinvoinnista huolehdittava, oli kyse sitten ihmisistä tai muista elollisista. Environmental crises and significant structural changes in society are phenomena that characterize our time, and the concept of sustainability transformation has been proposed to address them. The concept refers to the rapid and fundamental need for change in the prevailing social system, the key factors of which are the demands for operating within planetary boundaries and the equal distribution of well-being. This master's thesis examines the topic from the perspective of the construction industry. The construction industry plays a significant role in the sustainability transformation, as it is an essential part of the national economy, a significant consumer of natural resources and has great social impact.
My questions include, among other things, what steps have been taken in the construction industry towards a more sustainable future, and on the other hand, why has change been so slow and difficult? The starting point of this work is the impact of the prevailing political and economic power relations and values on the state of affairs. In addition, the value-neutral position of the mainstream economy is questioned and different ways of perceiving the world are presented.
Despite of being strongly driven by politics and economics, it is possible to act differently in the construction industry. A change in behavior is necessary if we want to achieve our sustainability goals. Values in particular play an essential role in promoting change, as they guide norms and practices. Therefore, one of the greatest challenges is a change in personal and societal value systems. In addition, it is not easy to question everyday norms in professional settings without background support, and therefore designers are in a difficult position when trying to reconcile their own views with the primary goals of economic productivity.
The work is divided into two parts, the first of which is based on the source material of the literature review and current news. I provide background on the current state of the construction industry and the factors that led to it, as well as the environmental impacts and social consequences of the industry. At the same time, I examine themes related to the sustainability transformation. The second part focuses on a case study of Stansvikinkallio in Laajasalo, Helsinki. The zoning of the forested area of Stansvikinkallio for residential development has caused a lot of opposition, as the area is an integral part of the local nature network of Laajasalo. In the heart of the conflict is the city’s need to make room for new residents on the one hand, and the locals’ views on the importance of diverse local nature on the other.
Fairness, responsibility and consequences are, alongside values, themes that underpin the work. To make a change, patching up the old structures with “green” solutions is not enough, as the values and goals that form the foundation of our society are unsustainable. Factors such as overconsumption and the growth of social inequality will not be remedied by energy renovations. Construction industry actors can no longer operate without obligations and responsibility. The networks of power must be made visible, responsibility must be borne for harmful practices, and the well-being of everyone must be taken care of, whether it is people or other living things.
Kysymyksiäni ovat muun muassa, mitä askelia rakennusalalla on otettu kohti kestävämpää tulevaisuutta, ja toisaalta, miksi muutos vaikuttaa kovin hitaalta ja vaikealta? Katsauksen lähtökohtina ovat vallalla olevien poliittisten ja taloudellisten valtasuhteiden ja arvojen vaikutus asioiden tilaan. Samalla pyrin kyseenalaistamaan valtavirtaisen talouden arvoneutraalin aseman ja esittämään toisenlaisia tapoja hahmottaa maailmaa.
Politiikan ja talouden vahvasti ohjaamalla rakennusalalla on mahdollista toimia toisin. Toiminnan muutos on myös välttämätön, jos haluamme saavuttaa kestävyystavoitteemme. Etenkin arvot ovat olennaisessa roolissa murroksen edistämisessä, sillä ne ohjaavat normeja ja toimintatapoja. Siksi yksi suurimmista haasteista on muutos henkilökohtaisissa ja yhteiskunnallisissa arvomaailmoissa. Arkipäivän normeja on myös vaikeaa kyseenalaistaa työympäristöissä ilman taustatukea, ja suunnittelijat ovatkin vaikeassa asemassa pyrkiessään sovittamaan omia näkemyksiään ensisijaisina pidettyjen taloudellisen tuottavuuden tavoitteiden kanssa.
Työ jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen syventyy aiheeseen kirjallisuuskatsauksen lähdeaineiston ja ajankohtaisen uutisoinnin pohjalta. Taustoitan rakennusalan nykytilaa ja siihen johtaneita tekijöitä sekä alan luontovaikutuksia ja sosiaalisia seurauksia. Tämän lomassa tarkastelen kestävyysmurrokseen liittyviä teemoja. Toinen osa keskittyy Stansvikinkallion tapausesimerkkiin Helsingin Laajasalossa. Stansvikinkallion metsäisen alueen kaavoittaminen asuinrakentamiselle on aiheuttanut runsaasti vastustusta, sillä alue on olennainen osa Laajasalon lähiluontoverkostoa. Ristiriita on syntynyt kaupungin tarpeesta tehdä tilaa uusille asukkaille ja paikallisten näkemyksistä monimuotoisen lähiluonnon tärkeydestä.
Pohdinnat niin oikeudenmukaisuudesta, vastuusta kuin seurauksistakin ovat arvojen rinnalla työn kantavia elementtejä. Suunnan muuttamiseksi ei riitä vain vanhojen rakenteiden "vihreät" paikkausyritykset, sillä yhteiskuntamme perustuksen muodostavat arvot ja tavoitteet ovat kestämättömiä. Ylikulutuksen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvun kaltaiset tekijät eivät korjaannu energiaremonteilla. Rakennusalan toimijat eivät voi enää toimia omissa kuplissaan ilman velvollisuuksia ja vastuuta. Vallankäytön verkostot on tehtävä näkyviksi, haitallisista seurauksista kannettava vastuu ja kaikkien hyvinvoinnista huolehdittava, oli kyse sitten ihmisistä tai muista elollisista.
My questions include, among other things, what steps have been taken in the construction industry towards a more sustainable future, and on the other hand, why has change been so slow and difficult? The starting point of this work is the impact of the prevailing political and economic power relations and values on the state of affairs. In addition, the value-neutral position of the mainstream economy is questioned and different ways of perceiving the world are presented.
Despite of being strongly driven by politics and economics, it is possible to act differently in the construction industry. A change in behavior is necessary if we want to achieve our sustainability goals. Values in particular play an essential role in promoting change, as they guide norms and practices. Therefore, one of the greatest challenges is a change in personal and societal value systems. In addition, it is not easy to question everyday norms in professional settings without background support, and therefore designers are in a difficult position when trying to reconcile their own views with the primary goals of economic productivity.
The work is divided into two parts, the first of which is based on the source material of the literature review and current news. I provide background on the current state of the construction industry and the factors that led to it, as well as the environmental impacts and social consequences of the industry. At the same time, I examine themes related to the sustainability transformation. The second part focuses on a case study of Stansvikinkallio in Laajasalo, Helsinki. The zoning of the forested area of Stansvikinkallio for residential development has caused a lot of opposition, as the area is an integral part of the local nature network of Laajasalo. In the heart of the conflict is the city’s need to make room for new residents on the one hand, and the locals’ views on the importance of diverse local nature on the other.
Fairness, responsibility and consequences are, alongside values, themes that underpin the work. To make a change, patching up the old structures with “green” solutions is not enough, as the values and goals that form the foundation of our society are unsustainable. Factors such as overconsumption and the growth of social inequality will not be remedied by energy renovations. Construction industry actors can no longer operate without obligations and responsibility. The networks of power must be made visible, responsibility must be borne for harmful practices, and the well-being of everyone must be taken care of, whether it is people or other living things.
