Venäjän illegaalien turvallistaminen länsimaisessa mediassa: Turvallistavat ja desekuritisoivat mediakehystykset vuoden 2010 Operation Ghost Stories -tapauksen uutisoinnissa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, kuinka Venäjän illegaaleja turvallistettiin länsimaisessa mediassa vuoden 2010 Operation Ghost Stories -tapauksen uutisoinnin yhteydessä. Tutkielman tavoitteena on analysoida, millaisia turvallistavia ja desekuritisoivia puheakteja länsimainen media käytti kuvatessaan illegaaleja ja Venäjän tiedustelupalveluiden toimintaa, sekä millaisia merkityksiä näiden kielellisten valintojen kautta rakennettiin. Tutkimuksen keskeinen kysymys on, miten media kehysti illegaaleja ja Venäjän tiedustelutoimintaa turvallisuusuhkana ja millä tavalla uhkakuva yhdistettiin laajempiin turvallisuuspoliittisiin narratiiveihin.

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii turvallistamisteoria, jossa turvallisuutta tarkastellaan sosiaalisesti ja kielellisesti rakentuvana ilmiönä. Tutkielmassa kiinnitetään erityisesti huomiota turvallistaviin puheakteihin, joiden avulla jokin ilmiö voidaan esittää eksistentiaalisena uhkana ja poikkeukselliset toimet voidaan oikeuttaa. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi desekuritisaatiota eli tapoja, joilla media saattoi esittää illegaaleja vähemmän uhkaavassa kehyksessä. Turvallistamisteoriaa täydennetään median kehystämisteorialla, jonka avulla voidaan analysoida median roolia turvallisuusnarratiivien luojana, vahvistajana tai purkajana.

Tutkimusaineisto koostuu viidestä länsimaisen median uutisartikkelista ja analyysikirjoituksesta, jotka on julkaistu vuosina 2010–2011. Aineistoa analysoidaan teoriaohjaavan laadullisen sisällönanalyysin avulla. Analyysissä tarkastellaan artikkeleissa toistuvia teemoja, kielellisiä valintoja ja narratiiveja, joiden kautta Venäjän illegaaleja kehystettiin uhkana kansalliselle turvallisuudelle, länsimaiselle yhteiskunnalle ja demokraattisille arvoille.

Tutkielman tulokset osoittavat, että länsimainen media osallistui aktiivisesti Venäjän illegaalien turvallistamiseen hyödyntämällä muun muassa kylmän sodan perintöön liitettyjä narratiiveja, dramatisointia ja vastakkainasettelua Venäjän ja lännen välillä. Samalla aineistosta on löydettävissä myös desekuritisoivia piirteitä, joissa tapausta käsiteltiin epäonnistuneena tiedusteluoperaationa ja rajattuna yksittäistapauksena. Tutkielma osoittaa, että medialla on merkittävä rooli siinä, miten turvallisuuskysymyksiä ymmärretään ja tulkitaan.