Sexual and Reproductive Health among Migrant and Asylum-Seeking Women in Finland : Challenges for Health Monitoring

Abstract

Maahanmuutto on keskeinen väestönkasvun tekijä Suomessa. Monet konfliktialueilta tai epävakaista oloista lähtöisin olevat naiset kohtaavat seksuaali- ja lisääntymisterveyttä vaarantavia tekijöitä (kuten sukupuolistunutta väkivaltaa). Haasteista huolimatta maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijanaisilla on usein selviytymiskykyä ja heikosti tunnistettuja voimavaroja. Tutkimus tarkastelee maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijanaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, keskittyen mahdollisesti traumaattisten kokemusten, lisääntymisterveystapahtumien ja mielenterveysongelmien välisiin yhteyksiin. Lisäksi arvioidaan kriittisesti kysely- ja rekisteriaineistojen luotettavuutta arkaluontoisen terveystiedon keruussa.

Tutkimuksessa käytetään kolmea kyselyaineistoa: Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus (Maamu), Terveys 2011 -tutkimus ja Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (TERTTU). Maamu-tutkimus toteutettiin Suomessa vuosina 2010–2012 ja se sisälsi haastattelun ja terveystarkastuksen. Mukana oli 341 venäläistaustaista, 176 somalitaustaista ja 228 kurditaustaista naista. Vertailuryhmänä käytettiin 630 naista suomalaisesta väestöstä. Maamu-aineisto yhdistettiin rekisteritietoihin, jotka koskivat raskaudenkeskeytyksiä, synnytyksiä ja terveydenhuollon käyntejä vuosina 2010–2018. TERTTU-tutkimuksessa (2018) haastateltiin ja tutkittiin 449 turvapaikanhakijanaista. Osallistujat jaettiin neljään maaryhmään kansalaisuuden perusteella: 1) Venäjä ja entinen Neuvostoliitto, 2) Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka, 3) Afrikka (pl. Pohjois-Afrikka) ja 4) Muut maat.

Ryhmäeroja analysoitiin taustamuuttujilla vakioiden. Tulosten tarkastelussa käytettiin painotettuja prosenttiosuuksia, luottamusvälejä ja khiin neliö -testiä. Kysely-ja rekisteriaineistojen välistä yhtäpitävyyttä arvioitiin painotetulla Cohenin kappa -testillä. Seksuaaliterveyteen liittyvien kysymysten vastaamatta jättämistä tarkasteltiin maaryhmittäin. Mielenterveysoireiden ja psyykkiseen traumaan liittyvien oireiden tunnistamiseen käytettiin logistista regressioanalyysiä, jossa mallinvalinnan perustana oli Akaiken informaatiokriteeri (AIC). Lineaarisella regressiolla laskettiin iän mukaan vakioituja keskiarvoja synnytysten ja raskaudenkeskeytysten määristä. Logistista regressiota käytettiin myös arvioimaan yhteyksiä ennen maahanmuuttoa koettujen mahdollisten traumatapahtumien, sukuelinten silpomisen ja raskaus- tai synnytyskomplikaatioiden välillä. Useita seksuaali- ja lisääntymisterveysmuuttujia analysoitiin painotettujen prosenttiosuuksien ja luottamusvälien avulla.

Tulokset osoittivat, että maahan muuttaneet naiset olivat useammin synnyttäneet ainakin kerran (89–96 %) verrattuna koko väestön naisiin (69 %) (osatyö I). Synnyttäneillä somalitaustaisilla naisilla synnytyksiä oli keskimäärin 5,9. Venäjä ja entinen Neuvostoliitto -ryhmän turvapaikanhakijanaisista lähes 50 % oli kokenut vähintään kolme raskautta, ja 25 % Afrikka-ryhmän naisista oli raskaana aineistonkeruun aikaan (osatyö III). Raskaudenkeskeytyksiä oli erityisesti venäläistaustaisilla naisilla (69 %, osatyö I), ja 35 % Venäjä ja entinen Neuvostoliito -ryhmän turvapaikanhakijoista oli kokenut ainakin yhden keskeytyksen (osatyö III). Somalitaustaisista 64 % ja kurditaustaisista 32 % oli kokenut sukuelinten silpomisen (osatyö II). Afrikka -ryhmän turvapaikanhakijoista 30 % oli silvottu, keskimäärin viisivuotiaana (osatyö III). Afrikka -ryhmän turvapaikanhakijanaisista 21 % ilmoitti useista seksikumppaneista viimeisen vuoden aikana, ja ehkäisy ei ollut käytössä viimeisimmässä yhdynnässä suurella osalla Afrikka- (62 %) ja Muut maat -ryhmien (51 %) naisista (osatyö III).

Traumaattisia kokemuksia ilmoitti suurin osa somali- (67 %) ja kurditaustaisista (71 %) naisista (osatyö II). Traumatapahtuman tai silpomisen yhteyttä lisääntymisterveyskomplikaatioihin ei havaittu. Seksuaaliväkivalta heikensi merkittävästi turvapaikanhakijanaisten mielenterveyttä. Myös muut traumatapahtumat, perheettömyys kohdemaassa, nuori ikä, korkea synnytysten määrä tai synnyttämättömyys ja lähtömaa (erityisesti Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka) olivat yhteydessä heikompaan mielenterveyteen (osatyö IV). Kysely- ja rekisteriaineistojen yhdenmukaisuus raskaudenkeskeytystietojen osalta oli heikko somali- ja venäläistaustaisilla naisilla (Cohenin kappa −0,01 ja 0,27; osatyö I). Nuoret somalinaiset (18–29 v) aliraportoivat raskaudenkeskeytyksiä kyselyssä verrattuna rekisteritietoihin (1 % vs. 18 %). Seksuaaliterveyteen liittyvissä kysymyksissä vastaamatta jättäminen vaihteli 7–17 %:n välillä, eniten ehkäisyn käyttöä koskevissa kysymyksissä Afrikka-ryhmässä (21 %) ja seksikumppanin sukupuolta koskevissa kysymyksissä Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka -ryhmässä (21 %) (osatyö III).

Tutkimus osoittaa tarpeen tunnistaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten silpominen, aiemmat lisääntymisterveystapahtumat ja traumaattiset tapahtumat. Kokonaisvaltaiset ja kulttuurisensitiiviset terveyspalvelut ovat keskeisiä hyvinvoinnin tukemisessa. Kysely- ja rekisteriaineistojen yhdistäminen parantaa arkaluonteisiin aiheisiin liittyvän tiedon luotettavuutta. Väitöskirja edistää tutkimusmenetelmien kehittämistä ja tukee palvelujärjestelmää vastaamaan paremmin naisten yksilöllisiin tarpeisiin.

Migration is a key driver of population growth in Finland. Many women originating from conflict-affected or unstable regions face risks to their sexual and reproductive health (such as gender-based violence). Despite challenges, migrant and asylum-seeking women often demonstrate resilience and possess unrecognized strengths. This study investigates the sexual and reproductive health (SRH) of migrant and asylum-seeking women, focusing on the associations between potentially traumatic experiences (PTEs), reproductive outcomes, and mental health risks. Furthermore, it critically evaluates the reliability of surveys and register data in obtaining sensitive health information.

Data from three surveys are used: the Migrant Health and Wellbeing Study (Maamu), the Health 2011 survey, and the Asylum Seekers Health and Wellbeing Survey (TERTTU). The Maamu Study, conducted in Finland between 2010 and 2012, included interviews and health examinations of 341 women of Russian origin, 176 of Somali origin, and 228 of Kurdish origin, with 630 women from the general Finnish population serving as a comparison group. These data were linked to register information on abortions, births, and healthcare use (occurring between 2010–2018). In the TERTTU Survey (2018), 449 women underwent interviews and health examinations. The participants were categorized into four country groups based on their nationality: 1) Russia and the former Soviet Union (FSU), 2) the Middle East and North Africa (MENA), 3) Africa (excluding North Africa), and 4) Other countries.

Group differences were analyzed with adjustments for background variables. Weighted percentages, confidence intervals, and the chi-square test were used to assess outcome differences. The agreement between survey and register data was evaluated using weighted Cohen’s kappa. Item nonresponse in questions relating to sexual health was examined by country group. Logistic regression, guided by Akaike’s Information Criterion (AIC), was used to identify the best models for recognizing mental-health related symptoms and symptoms that indicate a risk of psychological trauma. Linear regression provided age-adjusted means for births and induced abortions. Logistic regression was also used to assess the associations between pre-migration trauma, female genital mutilation (FGM/C), and pregnancy or birth complications. Various SRH variables were analyzed using weighted percentages and confidence intervals.

The results showed that women with migrant background had a higher prevalence of at least one childbirth (89–96%) compared to women in the general population (69%) (sub-study I). Among parous Somali-origin women, the mean number of births was 5.9. Nearly 50% of the asylum-seeking women from Russia and FSU had experienced three or more pregnancies, and 25% of women in the Africa group were pregnant at the time of the data collection (sub-study III). A high prevalence of induced abortions was shown, particularly among women of Russian origin (69%) (sub-study I), and 35% of asylum-seeking women from Russia and FSU reported at least one induced abortion (sub-study III). FGM/C had experienced by 64% of Somali-origin women and 32% of Kurdish-origin women (sub-study II), and by 30% of asylum-seeking women in the Africa group, with a mean age at the time of the procedure being 5 years (sub-study III). Of asylum-seeking women in the Africa group 21% reported having had six or more sexual partners in the past year, and non-use of contraception at the most recent intercourse was common in both the Africa and the Other countries group (62% and 51%, respectively) (sub-study III).

PTEs were reported by 67% of Somali-origin and 71% of Kurdish-origin women (sub-study II). No associations were found between PTEs or FGM/C and adverse reproductive outcomes. However, sexual violence substantially deteriorated the mental health of asylum‑seeking women. Other factors that adversely affected mental health included other traumatic events, absence of family in the host country, younger age, high parity or nulliparity, country of origin (particularly among the MENA group) (sub-study IV).There was disagreement between survey and register data on induced abortions among women of Somali and Kurdish origin, Cohen’s kappa values being as low as −0.01 and 0.27 (sub-study I). Young Somali women (aged 18–29) substantially under-reported induced abortions in the survey when compared to register data (1% vs. 18%). Nonresponse to sexual health questions varied between 7% and 17%, with the highest rates observed in questions on contraceptive use in the Africa group (21%) and the gender of sexual partners among women in the MENA group (21%) (sub-study III).

The study underlines the importance of identifying the factors affecting women’s SRH, such as FGM/C, past reproductive outcomes, and PTEs. It highlights the need for culturally sensitive and comprehensive healthcare services. Combining survey and register data enhances the reliability of SRH research, particularly when addressing sensitive topics. This thesis advances research methods and supports developing services to better meet the needs of women.