"Te olette huono nainen": Kauppa-Lopon syrjäytymisen esitykset Minna Canthin novellissa "Kauppa-Lopo"
Kiikkerä, Ida (2026)
2026
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602262821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602262821
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastelen Minna Canthin ”Kauppa-Lopo” -novellin (1889) päähenkilön Kauppa-Lopon syrjäytymisen esityksiä. Novelli kertoo nimensä mukaisesti Kauppa-Lopoksi kutsutusta naisesta, joka elää kulkurina ja elättää itsensä kauppaamalla toisten ihmisten tavaraa, varastelemalla ja kerjäämällä. Novellin tapahtumat käynnistyvät kun Kauppa-Lopo ryhtyy auttamaan talousvaikeuksissa olevaa leskeksi jäänyttä lapsuudenystäväänsä Augusta Kortmania.
Analysoin Kauppa-Lopon syrjäytymisen esityksiä mielen esittämisen ja naiskuvatutkimuksen näkökulmasta. Kirjallisuustieteellisen teorian ohella käytän yhteiskuntatutkimuksen teoriaa, joka selittää syrjäytymistä ilmiönä. Syrjäytyminen on moniulotteinen ilmiö, ja on tärkeää huomioida se, että tarkastelen ilmiötä ainoastaan ”Kauppa-Lopon” kontekstissa. En pyri selittämään miten syrjäytymistä on esitetty 1800-luvun kirjallisuudessa yleisesti. Syrjäytyminen ilmiönä on ollut olemassa jo 1800-luvulla, mutta sille ei ole ollut termistöä eikä syrjäytymistä ole laajalti tunnettu. Siksi syrjäytymisen esitysten tutkiminen 1800-luvun novellissa on kiinnostava ja uutta tietoa tuottava tutkimuskohde. Keskeisimpiä teorialähteitä ovat Dorrit Cohnin mielen esittämisen kolmijakoinen malli (1978) sekä naiskuvatutkimuksen saralta Päivi Lappalaisen esittelemä 1800-luvun suomalaiselle kaunokirjallisuudelle ominainen naiskuva (2001).
Mielten esittämisen teoria avaa näkökulmia novellin henkilöhahmojen sisäistettyihin luokkakäsityksiin ja heidän tapansa toiseuttaa Kauppa-Lopoa, joka ajautuu toisten ihmisten kohtelun seurauksena yhteiskunnassa entistä syrjäytyneempään asemaan. Naiskuvatutkimus on tärkeä teorianäkökulma syrjäytymisen tarkastelussa, sillä sen avulla voidaan asettaa kaunokirjallisuudessa perinteisenä pidetty naiskuva vastakkain Kauppa-Lopon naiskuvan kanssa ja pohtia sitä, miten erilaiset naiskuvat muodostavat lukijalle mielikuvia Loposta syrjäytyneenä henkilönä.
Tutkielmassani on teorialuku, jossa avaan tarkasti syrjäytymisen käsitettä oman tutkimuskohteeni kontekstissa. Teorialuvussa esittelen lisäksi mielen esittämisen teoriaa ja naiskuvatutkimusta. Tutkielmani etenee novellin eri henkilöhahmojen analyysin kautta. Analyysilukuja on kolme, joista ensimmäinen käsittelee Kauppa-Lopon henkilöhahmoa. Toinen analyysiluku käsittelee novellin muita naishenkilöhahmoja ja heidän suhtautumistaan Kauppa-Lopoon. Viimeinen analyysiluku käsittelee novellissa esiintyviä mieshenkilöhahmoja ja heidän vuorovaikutustaan Lopon kanssa. Analyysini tuloksena on, että Kauppa-Lopon syrjäytymisen esitykset muodostuvat toisten novellin henkilöhahmojen ajatusten ja toiminnan kautta. Kauppa-Lopon syrjäytymisen esitykset ovat ristiriidassa: Syrjäytyminen novellissa näkyy itseään parempana pitävän väen Lopoon kohdistamasta huonosta kohtelusta. Samaan aikaan Kauppa-Lopo on elänyt koko elämänsä riippuvaisena toisten ihmisten avusta ja tuesta, jolloin hän ei itsenäisenä toimijana pärjää ja näin ajautuu yhteiskunnasta syrjäytyneeksi henkilöhahmoksi.
Analysoin Kauppa-Lopon syrjäytymisen esityksiä mielen esittämisen ja naiskuvatutkimuksen näkökulmasta. Kirjallisuustieteellisen teorian ohella käytän yhteiskuntatutkimuksen teoriaa, joka selittää syrjäytymistä ilmiönä. Syrjäytyminen on moniulotteinen ilmiö, ja on tärkeää huomioida se, että tarkastelen ilmiötä ainoastaan ”Kauppa-Lopon” kontekstissa. En pyri selittämään miten syrjäytymistä on esitetty 1800-luvun kirjallisuudessa yleisesti. Syrjäytyminen ilmiönä on ollut olemassa jo 1800-luvulla, mutta sille ei ole ollut termistöä eikä syrjäytymistä ole laajalti tunnettu. Siksi syrjäytymisen esitysten tutkiminen 1800-luvun novellissa on kiinnostava ja uutta tietoa tuottava tutkimuskohde. Keskeisimpiä teorialähteitä ovat Dorrit Cohnin mielen esittämisen kolmijakoinen malli (1978) sekä naiskuvatutkimuksen saralta Päivi Lappalaisen esittelemä 1800-luvun suomalaiselle kaunokirjallisuudelle ominainen naiskuva (2001).
Mielten esittämisen teoria avaa näkökulmia novellin henkilöhahmojen sisäistettyihin luokkakäsityksiin ja heidän tapansa toiseuttaa Kauppa-Lopoa, joka ajautuu toisten ihmisten kohtelun seurauksena yhteiskunnassa entistä syrjäytyneempään asemaan. Naiskuvatutkimus on tärkeä teorianäkökulma syrjäytymisen tarkastelussa, sillä sen avulla voidaan asettaa kaunokirjallisuudessa perinteisenä pidetty naiskuva vastakkain Kauppa-Lopon naiskuvan kanssa ja pohtia sitä, miten erilaiset naiskuvat muodostavat lukijalle mielikuvia Loposta syrjäytyneenä henkilönä.
Tutkielmassani on teorialuku, jossa avaan tarkasti syrjäytymisen käsitettä oman tutkimuskohteeni kontekstissa. Teorialuvussa esittelen lisäksi mielen esittämisen teoriaa ja naiskuvatutkimusta. Tutkielmani etenee novellin eri henkilöhahmojen analyysin kautta. Analyysilukuja on kolme, joista ensimmäinen käsittelee Kauppa-Lopon henkilöhahmoa. Toinen analyysiluku käsittelee novellin muita naishenkilöhahmoja ja heidän suhtautumistaan Kauppa-Lopoon. Viimeinen analyysiluku käsittelee novellissa esiintyviä mieshenkilöhahmoja ja heidän vuorovaikutustaan Lopon kanssa. Analyysini tuloksena on, että Kauppa-Lopon syrjäytymisen esitykset muodostuvat toisten novellin henkilöhahmojen ajatusten ja toiminnan kautta. Kauppa-Lopon syrjäytymisen esitykset ovat ristiriidassa: Syrjäytyminen novellissa näkyy itseään parempana pitävän väen Lopoon kohdistamasta huonosta kohtelusta. Samaan aikaan Kauppa-Lopo on elänyt koko elämänsä riippuvaisena toisten ihmisten avusta ja tuesta, jolloin hän ei itsenäisenä toimijana pärjää ja näin ajautuu yhteiskunnasta syrjäytyneeksi henkilöhahmoksi.