Unelmien puheterapiaa : Vanhempien ajatuksia ja toiveita lasten änkytysterapiasta
Rissanen-Vatja, Iida (2026)
Rissanen-Vatja, Iida
2026
Logopedian maisteriohjelma - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602252792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602252792
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin vanhempien toiveita ja käsityksiä siitä, millaista olisi juuri heidän perheelleen räätälöity änkytysterapia. Tätä vanhempien näkökulmasta muodostettua ”hoitosuositusta” osatekijöineen verrattiin edelleen Suomen Puheterapeuttiliiton julkaisemiin änkytyksen hyviin puheterapiakäytänteisiin, jotka on tarkoitettu puheterapeuteille kliinisen työn tueksi änkytyksen kohtaamiseen ja kuntoutukseen (Laiho ym., 2021 & 2023). Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja lisäksi määrällisesti tarkasteltiin, mitkä änkytysterapian elementit näyttäytyivät vanhemmille kaikkein merkityksellisimpinä. Näitä elementtejä peilattiin änkytyksen hyviin puheterapiakäytäntöihin. Tutkimushenkilöinä oli 12 vanhempaa, ja vastaukset on kerätty Suomen änkytysyhdistys ry:n ja Speech Training Finlandin toimesta vuonna 2025 Microsoft Forms -kyselyllä.
Tämän tutkimuksen perusteella vanhemmille erityisen tärkeänä änkytysterapiassa näyttäytyy lapsen tai aikuisen saama ryhmämuotoinen puheterapia ja vertaistuki jossakin kohtaa kuntoutustaivalta. Lisäksi vanhemmille on tärkeää, että lapsi ja perhe saisivat asiantuntevaa puheterapiaa oikea-aikaisesti silloin, kun myös tarve sille on suurin. Kolmas päätulos on, että vanhemmille tärkeimmät änkytysterapian tavoitteet liittyvät änkytyksen hyväksymiseen ja ymmärtämiseen koskien sekä lasta että vanhempaa. Tutkimuksen johtopäätös on, että vaikka vanhempien toiveet ja änkytyksen hyvät puheterapiakäytännöt kohtaavat monilta osin hyvin, erityisesti pienemmillä lapsilla änkytyksen kuntouttamiseen suositeltavista menetelmistä monet ohjaavat kuntouttamaan puheen sujuvuutta tai vähintäänkin mittaamaan kuntoutuksen tuloksia änkytyksen määrällä tai vaikeusasteella. Ne taas eivät ole tämän tutkimuksen tulosten perusteella vanhemmille useinkaan kaikkein merkityksellisimpiä tai toivottuja muutoksen indikaattoreita. Tutkimuksen tulokset korostavat kokonaisvaltaisempien tai jopa täysin irti sujuvuuden tavoittelusta olevien änkytyksen kuntoutusmenetelmien hallintaa sekä holistisempien tavoitteiden asettamisen käytänteitä osana puheterapeutin kliinistä kompetenssia. Lisäksi olisi tärkeää pyrkiä purkamaan puheterapiaan pääsyn esteitä ja vastaamaan viiveestä mahdollisesti koituviin ongelmiin sekä kehittää nopeampia ja helposti saatavilla olevia interventioita jo mahdollisiin odotusvaiheisiin.
Tämän tutkimuksen perusteella vanhemmille erityisen tärkeänä änkytysterapiassa näyttäytyy lapsen tai aikuisen saama ryhmämuotoinen puheterapia ja vertaistuki jossakin kohtaa kuntoutustaivalta. Lisäksi vanhemmille on tärkeää, että lapsi ja perhe saisivat asiantuntevaa puheterapiaa oikea-aikaisesti silloin, kun myös tarve sille on suurin. Kolmas päätulos on, että vanhemmille tärkeimmät änkytysterapian tavoitteet liittyvät änkytyksen hyväksymiseen ja ymmärtämiseen koskien sekä lasta että vanhempaa. Tutkimuksen johtopäätös on, että vaikka vanhempien toiveet ja änkytyksen hyvät puheterapiakäytännöt kohtaavat monilta osin hyvin, erityisesti pienemmillä lapsilla änkytyksen kuntouttamiseen suositeltavista menetelmistä monet ohjaavat kuntouttamaan puheen sujuvuutta tai vähintäänkin mittaamaan kuntoutuksen tuloksia änkytyksen määrällä tai vaikeusasteella. Ne taas eivät ole tämän tutkimuksen tulosten perusteella vanhemmille useinkaan kaikkein merkityksellisimpiä tai toivottuja muutoksen indikaattoreita. Tutkimuksen tulokset korostavat kokonaisvaltaisempien tai jopa täysin irti sujuvuuden tavoittelusta olevien änkytyksen kuntoutusmenetelmien hallintaa sekä holistisempien tavoitteiden asettamisen käytänteitä osana puheterapeutin kliinistä kompetenssia. Lisäksi olisi tärkeää pyrkiä purkamaan puheterapiaan pääsyn esteitä ja vastaamaan viiveestä mahdollisesti koituviin ongelmiin sekä kehittää nopeampia ja helposti saatavilla olevia interventioita jo mahdollisiin odotusvaiheisiin.
