A Holistic Approach to Employee Well-being and Mental Health : Causes, Connections, and Underlying Processes

Abstract

Tämän väitöskirjan tarkoituksena on edistää työhyvinvoinnin ja mielenterveyden ymmärrystä käyttämällä hyvinvoinnin holistista lähestymistapaa, joka tarkoittaa hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin samanaikaista tarkastelua. Pyrin savuttamaan tämän kolmella tavoitteella: 1) lisäämällä ymmärrystä erilaisista ponnistus-palkkio-epätasapainon tiloista sekä niiden vaikutuksista työhyvinvointiin ja mielenterveyteen, 2) tarjoamalla tietoa työssä tylsistymisen ja mielenterveyden välisistä syy–seuraussuhteista ja 3) esittelemällä psykologista prosessia, miten työuran tuunaus lopulta vaikuttaa työhyvinvointiin. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi esittelen tuloksia kolmesta empiirisestä tutkimusartikkelista, joissa olen analysoinut suomalaisesta väestöstä kerättyä kyselytutkimusaineistoa rakenneyhtälömallinnuksella.

Ensimmäisessä artikkelissa hyödynnetään ponnistus-palkkio-epätasapainomallia (eng., Effort-Reward Imbalance Model), jonka avulla tunnistetaan erilaisia epätasapainon tiloja nuorten työntekijöiden poikkileikkausaineistosta (<i>n</i> = 1356). Tulokset viittaavat siihen, että erilaisilla epätasapainon tiloilla voi olla erilaisia vaikutuksia työhyvinvointiin (työtyytyväisyys, työn imu, työssä tylsistyminen ja työuupumus) sekä mielenterveyteen (elämätyytyväisyys, positiivinen toimintakyky, ahdistus ja masennus). Toisessa artikkelissa hyödynnetään voimavarojen säilyttämisen teoriaa (eng., Conservation of Resources) työssä tylsistymisen ja mielenterveyden välisen syy-seuraussuhteiden tarkastelemiseen. Nuorten työntekijöiden pitkittäisaineistoon (<i>n</i> = 513) perustuvat tulokset osoittivat, että työssä tylsistyminen ennustaa elämäntyytyväisyyden ja positiivisen toimintakyvyn laskua sekä ahdistuksen ja masennuksen kasvua. Kolmannessa artikkelissa käytetään tuunaus-kirjallisuutta sekä sosiaalisen identiteetin teoriaa testatakseen hypoteeseja, jotka olettavat, että työuran tuunaaminen edistää työhyvinvointia (työn imu, työssä tylsistyminen ja työuupumus) vahvistamalla ammattikuntaan ja työpaikkaan samaistumista.

Suomalaisen työväestön pitkittäisaineistoon (<i>n</i> = 842) perustuvat tulokset tukivat kaikkia paitsi yhtä hypoteesia, nimittäin ammattikuntaan samaistuminen ei toiminut välittävänä tekijänä työuran tuunauksen ja työssä tylsistymiseen välillä.

Tämän väitöskirjan tulokset antavat arvokkaita teoreettisia, empiirisiä ja käytännönläheisiä oivalluksia organisaatio- ja työterveyspsykologian alalle. Hyvinvoinnin holistista lähestymistapaa käyttämällä tulokset laajentavat vakiintuneiden teorioiden lähtökohtia, kuten ponnistus-palkkio-epätasapainomallia, sekä edistää työssä tylsistymisen ja työuran tuunaamisen tutkimuskirjallisuutta.

The purpose of this dissertation is to advance the understanding of employee well-being and mental health by adopting a holistic well-being approach, i.e., investigating positive and negative indicators simultaneously. I strive to achieve this purpose through three aims: 1) to better understand different effort–reward (im)balances and their impact on employee well-being and mental health, 2) to obtain knowledge on the temporal precedence between job boredom and mental health, and 3) to clarify the process through which career crafting impacts employee well-being. To achieve these aims, I present the results of three empirical articles that analyze Finnish survey data with structural equation modeling.

The first article draws from the classic work stress model of Effort-Reward Imbalance to identify emerging latent profiles of (im)balanced states from a cross-sectional sample of young Finnish workers (<i<n</i> = 1356). The results suggest that different (im)balanced states may have different impacts, promoting positive and mitigating negative employee well-being (job satisfaction, work engagement, job boredom, and burnout) and mental health (life satisfaction, positive functioning, anxiety, and depression).

The second article draws from the Conservation of Resources theory to explore the temporal precedence between job boredom and mental health. The results, based on a two-wave follow-up survey of young Finnish workers (<i>n</i> = 513), indicate that job boredom may be considered an antecedent to a decrease in life satisfaction and positive functioning, and an increase in anxiety and depression.

Finally, the third article draws bridges between the crafting and social identity frameworks, to hypothesize that career crafting improves employee well-being (work engagement, job boredom, and burnout) by strengthening professional and organizational identification. The results, based on a two-wave follow-up survey of Finnish workers (<i>n</i> = 842), support all but one of the hypothesized associations. That is, career crafting does not mitigate job boredom via professional identification.

This dissertation makes valuable theoretical, empirical, and practical contributions to the field of organizational and occupational health psychology, by adopting a holistic well-being approach to extending established theories, such as the Effort-Reward Imbalance model, and by advancing the literature on emerging themes such as job boredom and career crafting.