Perheen jälleenyhdistämisprosessi ja ammattillinen harkinta : Kirjallisuuskatsaus sosiaalityöntekijän päätöksentekoon
Kantola, Iida (2026-)
Kantola, Iida
2026-
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2026-03-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602232729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602232729
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on ymmärtää sitä monimutkaista päätöksentekoprosessia, jota lastensuojelun sosiaalityöntekijät toteuttavat arvioidessaan lapsen kotiuttamista sijaishuollosta takaisin biologiseen perheeseensä. Perheen jälleenyhdistäminen on yksi lastensuojelun vaativimmista vaiheista, ja tässä tutkielmassa pureudutaan siihen ammatilliseen harkintaan ja eettisiin jännitteisiin, joita työntekijät tässä prosessissa kohtaavat.
Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu yhdentoista tieteellisen artikkelin ja asiantuntija-artikkelin muodostamasta kokonaisuudesta. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään ammatillisen harkinnan ja moraalisen järkeilyn käsitteitä sekä tarkastellaan sijaishuoltoa instituutiona, jota leimaa julkisen kodin jännitteinen luonne.
Tulokset osoittavat, ettei kotiuttamispäätöksille ole olemassa valmiita kaavoja, vaan ne rakentuvat aina yksilölliseen ja kokonaisharkinnan varaan. Ratkaisevimmiksi tekijöiksi nousevat vanhemman elämäntilanteen vakiintuminen ja perheen vuorovaikutussuhteen laatu. Suomalaiselle työtavalle ominainen jaettu päätöksenteko eli horisontaalinen varmistaminen suojaa työntekijää yksin tekemisen taakalta ja varmistaa lapsen edun toteutumisen.
Eettisellä tasolla työtä leimaa jatkuva tasapainoilu lapsen suojelun tarpeen ja biologisen perheen oikeuksien välillä. Tulokset osoittavat, että vanhemmat pelkäävät usein viranomaisten valvontaa, mikä voi johtaa siihen, etteivät he uskalla hakea apua, vaikka tarvitsisivat sitä. Johtopäätöksenä todetaan, että onnistunut kotiuttaminen edellyttää hallinnollisten vaatimusten rinnalla aikaa, aitoa kohtaamista ja perheen toivon tukemista. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on toimia perheen rinnalla kulkevana turvallisena aikuisena, joka sanoittaa prosessia lapselle ja auttaa rakentamaan siltaa kohti uutta arkea.
Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostuu yhdentoista tieteellisen artikkelin ja asiantuntija-artikkelin muodostamasta kokonaisuudesta. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään ammatillisen harkinnan ja moraalisen järkeilyn käsitteitä sekä tarkastellaan sijaishuoltoa instituutiona, jota leimaa julkisen kodin jännitteinen luonne.
Tulokset osoittavat, ettei kotiuttamispäätöksille ole olemassa valmiita kaavoja, vaan ne rakentuvat aina yksilölliseen ja kokonaisharkinnan varaan. Ratkaisevimmiksi tekijöiksi nousevat vanhemman elämäntilanteen vakiintuminen ja perheen vuorovaikutussuhteen laatu. Suomalaiselle työtavalle ominainen jaettu päätöksenteko eli horisontaalinen varmistaminen suojaa työntekijää yksin tekemisen taakalta ja varmistaa lapsen edun toteutumisen.
Eettisellä tasolla työtä leimaa jatkuva tasapainoilu lapsen suojelun tarpeen ja biologisen perheen oikeuksien välillä. Tulokset osoittavat, että vanhemmat pelkäävät usein viranomaisten valvontaa, mikä voi johtaa siihen, etteivät he uskalla hakea apua, vaikka tarvitsisivat sitä. Johtopäätöksenä todetaan, että onnistunut kotiuttaminen edellyttää hallinnollisten vaatimusten rinnalla aikaa, aitoa kohtaamista ja perheen toivon tukemista. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on toimia perheen rinnalla kulkevana turvallisena aikuisena, joka sanoittaa prosessia lapselle ja auttaa rakentamaan siltaa kohti uutta arkea.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10747]
