Cancer Burden and Control in South-South Region of Nigeria

Abstract

Syöpä on maailmanlaajuinen kansanterveydellinen haaste, jonka tautitaakassa, syöpätyypeissä ja riskitekijöissä esiintyy huomattavia alueellisia eroja. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (SSA) syövän ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Vuonna 2022 syöpä aiheutti alueella yli puoli miljoonaa kuolemaa, ja vuosittaisten kuolemien määrän ennustetaan nousevan miljoonaan vuoteen 2030 mennessä, samalla kun ilmaantuvuuden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Nigeria on SSA:n väkirikkain maa ja edustaa noin 20 prosenttia alueen väestöstä, ja sillä on SSA:n korkein syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus.

Väestöpohjainen syöpärekisteröinti on keskeinen osa syövän seurantaa. Se tuottaa tietoa syöpätaakan arvioimiseksi sekä syövän ehkäisy- ja torjuntastrategioiden ja -tavoitteiden kehittämiseksi. Nigeriassa syövän ilmaantuvuutta koskevat arviot perustuvat kuitenkin heikkolaatuisiin väestöpohjaisten syöpärekisterien (PBCR) tietoihin. Nämä rajoitteet johtuvat toimivan kansallisen syöpärekisteröintijärjestelmän puuttumisesta, itse määriteltyihin alueellisiin rekistereihin nojaamisesta, joiden väestöpohjat ovat epäselviä, sekä epäluotettavista väestöosoittajista, jotka perustuvat vanhentuneisiin väestölaskentatietoihin.

Tässä väitöskirjassa arvioidaan syöpärekisteröinnin laatua ja luotettavan syövän ilmaantuvuuden estimointiin liittyviä metodologisia haasteita (Tutkimus I), tarkastellaan terveystarkastusten roolia syövän varhaisessa toteamisessa (Tutkimus II) sekä kvantifioidaan muokattavien elintapoihin liittyvien riskitekijöiden, nimittäin alkoholin käytön, tupakoinnin ja korkean riskin ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttamien infektioiden, vaikutus syövän ilmaantuvuuteen (Tutkimus III). Tutkimukset perustuvat Etelä–eteläisessä Nigerian alueessa sijaitsevan Edo–Beninin syöpärekisterin (EBCR) ensisijaisiin aineistoihin.

EBCR:n väestöpohja kattaa noin 4,7 miljoonaa ihmistä. Vuosina 2009–2018 rekisteriin raportoitiin yhteensä 6 442 uutta syöpätapausta. Tutkimuksessa I arvioitiin syöpärekisteröinnin laatua ja estimoitiin syövän ilmaantuvuutta. Yleisesti ottaen tapausten keruu noudatti kansainvälisiä standardeja ja oli vertailukelpoista muiden Nigerian rekisterien kanssa. Suuri osuus tapauksista (98,1 %) oli morfologisesti varmennettu, mikä viittaa hyvään diagnostiseen tarkkuuteen mutta samalla mahdolliseen liialliseen riippuvuuteen patologisista tutkimuksista, mikä saattaa johtaa muiden diagnostisten menetelmien avulla todettujen tapausten alihavaintoon. Potilaiden asuinpaikan huolellisen yhdistämisen jälkeen rekisterin väestöpohjaan todettiin, että syöpätapauksia oli aliraportoitu vuosina 2009–2015 viidessätoista kahdeksastatoista paikallishallintoalueesta (LGA). Kolmella alueella, joilla aineisto oli luotettavinta, raportoitiin vuosina 2016–2018 yhteensä 1 045 uutta syöpätapausta, ja keskimääräinen vuosittainen ikävakioitu ilmaantuvuusluku (ASR) oli 50,6 / 100 000. Eturauhassyöpä oli yleisin syöpä miehillä (ASR 22,4 / 100 000), kun taas naisilla yleisimmät syövät olivat rintasyöpä (ASR 16,5 / 100 000) ja kohdunkaulansyöpä (ASR 12,0 / 100 000).

Tutkimuksessa II tarkasteltiin varhaistoteamismenetelmien (terveystarkastus tai sairaalahoitoon hakeutuminen) ja diagnoosin yhteydessä annetun alkuhoidon välistä yhteyttä yleisimpien syöpien osalta. Lähes 50 prosenttia uusista rinta-, kohdunkaula-ja eturauhassyövistä todettiin terveystarkastusten yhteydessä. Diagnoosin yhteydessä aloitettu hoito ei kuitenkaan eronnut merkitsevästi terveystarkastusten kautta todettujen ja kliinisesti sairaaloissa havaittujen syöpien välillä. Suurempi osuus terveystarkastusten kautta todetuista syövistä ohjattiin palliatiiviseen hoitoon verrattuna oireiden perusteella kliinisissä yksiköissä todettuihin syöpiin (rintasyöpä: 76 % vs. 58 %; kohdunkaulansyöpä: 80 % vs. 59 %; eturauhassyöpä: 83 % vs. 64 %).

Tutkimuksessa III estimoitiin alkoholin käytön, tupakoinnin ja korkean riskin HPV-infektion väestöosuusvaikutus (population attributable fraction, PAF) kuhunkin altisteeseen liittyvien syöpien osalta. Näistä syövistä 25,6 prosenttia oli selitettävissä alkoholin käytöllä, 5,3 prosenttia tupakoinnilla ja 77,5 prosenttia korkean riskin HPV-genotyypeillä. Tulokset osoittavat korkean riskin HPV-infektion ja alkoholin käytön huomattavan vaikutuksen niihin liittyvien syöpien ilmaantuvuuteen, kun taas tupakoinnin merkitys oli vähäisempi.

Tässä väitöskirjassa arvioitiin syöpätaakkaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa alueella, jossa väestöpohjaisten syöpärekisterien tiedot ovat usein laadultaan ja kattavuudeltaan rajallisia. Asuinpaikkatietojen kerääminen uusilta syöpäpotilailta mahdollistaa tapausmäärien tarkemman kohdistamisen oikeisiin väestöpohjiin ja siten parantaa väestöpohjaisten syövän ilmaantuvuusarvioiden tarkkuutta. Vaikka terveystarkastuskampanjat voivat edistää uusien syöpätapausten tunnistamista, tulokset viittaavat siihen, etteivät varhaistoteamistoimet Etelä–eteläisessä Nigerian alueessa johda syöpien havaitsemiseen varhaisemmissa vaiheissa. Tämän vuoksi oireettomia ja terveitä henkilöitä tulisi kannustaa osallistumaan hyvin organisoituihin terveystarkastuksiin, joihin liittyy asianmukainen jatkohoito, sillä tällaiset lähestymistavat on osoitettu tehokkaiksi ohjelmien vaikuttavuuden parantamisessa. Lisäksi tulokset osoittavat, että HPV-infektiot ja alkoholin käyttö selittävät merkittävän osan alueen syöpätapauksista, mikä korostaa niiden keskeistä roolia syövän ilmaantuvuudessa.

Cancer is a global public health challenge with considerable regional differences in burden, types, and risk factors. In sub-Saharan Africa (SSA), cancer incidence has doubled over the past 30 years, causing over half a million deaths in 2022 and is projected to reach one million annual deaths by 2030 with incidence doubling by 2040. Nigeria is the largest country in SSA, accounting for 20% of the region’s population, and it has the highest cancer incidence and mortality rates in SSA.

Population-based cancer registration is important for cancer surveillance. It provides information for the assessment of cancer burden and development of cancer prevention strategies and control goals. However, in Nigeria, estimates of cancer incidence rely on poor-quality data from population-based cancer registries (PBCRs). These limitations arise from the absence of a well-functioning national cancer registration system, the reliance on self-defined regional registries with unclear catchment areas, and unreliable population denominators from outdated census data.

This dissertation assesses the quality of cancer registration and methodological challenges of reliable cancer incidence estimation (Study I), study the role of health check-ups as tools for early detection of cancer (Study II), and quantify the impact of modifiable lifestyle related risk factors, namely alcohol, tobacco and high-risk human papilloma virus (HPV) infection on cancer incidence (Study III) using primary data from the Edo-Benin cancer registry (EBCR) in South-South region of Nigeria.

The catchment population of EBCR is approximately 4.7 million people. Overall, 6,442 new cancers were reported to the EBCR from 2009 to 2018. Study I, evaluated cancer registration quality and estimated cancer incidence. In general, cancer case collection adhered to international standards and was comparable to other registries in Nigeria. A high proportion (98.1%) of cases were morphologically verified. This indicates robust diagnostic accuracy but also suggests a potential over-reliance on pathology, which may lead to under-detection of cases diagnosed by other methods.

After careful matching of the patients address to their catchment population, there was under-reporting of cancers during 2009 – 2015 in 15 of the 18 local government areas (LGAs). In the three LGAs with most reliable data, 1,045 incident cancers were reported between 2016 and 2018, with an average annual age-standardized incidence rate (ASR) of 50.6 per 100,000. Prostate cancer was the most common cancer among men (ASR: 22.4 per 100,000), while breast cancer (ASR: 16.5 per 100,000) and cervical cancer (ASR: 12.0 per 100,000) were the most common among women.

Study II determined the association between the methods of early detection (health check-up or hospital) and initial treatment received for common cancers. Nearly 50% of new breast, cervical, and prostate cancers were identified through health check-ups. However, initial treatment received at diagnosis did not differ significantly between cancers detected through these health check-ups and those identified clinically in clinics. A higher proportion of cancers detected via health check-ups were assigned to palliative care compared to those detected symptomatically in clinics (breast: 76% vs. 58%; cervical: 80% vs. 59%; prostate: 83% vs. 64%).

Study III estimated the population attributable fraction (PAF) of alcohol, tobacco, and high-risk HPV infection for the cancer related to each exposure. Among these cancers, 25.6% were attributable to alcohol use, 5.3% to tobacco use, and 77.5% to high-risk HPV genotypes, indicating the substantial burden of high-risk HPV infection and alcohol consumption on the incidence of their respective cancers, while tobacco use played a less significant role.

This dissertation estimated the burden of cancers in SSA where PBCR data are often limited in quality and coverage. Collecting information on the place of residence from persons with new cancers allows for better matching of numerator data with appropriate target populations, thereby enhancing the accuracy of population-based cancer incidence estimates. While health check-up campaigns may contribute to the identification of new cancer cases, these findings suggests that in South-South region early detection activities are not detecting cancers at earlier stages. Therefore, healthy/pre-symptomatic individuals may be encouraged to participate in well-organized health check-ups, with appropriate follow-up care provided, as such approaches have been shown to improve programme effectiveness. Also, the results showed that HPV infections and alcohol consumption account for a substantial proportion of cancers in the region, reflecting their significant contribution to cancer incidence.