Kiinalainen Venäjä-tutkimus: Tekoäly laadullisen analyysin työkaluna

Abstract

Kiinan tieteellinen merkitys on alati kasvava, mutta länsimaissa ja varsinkin Suomessa huonosti tunnettu. Tällä opinnäytteellä on kaksi tavoitetta: ensinnäkin tehdä kiinalaista tutkimuskenttää paremmin saavutettavaksi suomalaisille Venäjä-tutkijoille ja toisekseen tutkia erilaisten tekoälytyökalujen – erityisesti laajojen kielimallien (LLM) – hyödyntämistä yhteiskuntatieteissä ja varsinkin laadullisessa tutkimuksessa.

Opinnäytteen alussa on lyhyt johdanto kiinalaiseen poliittiseen ajatteluun sekä laajemmin Venäjä-tutkimuksen, Itä-Euroopan ja Keski-Aasian tutkimuksen kenttään Kiinassa. Tämän lisäksi esitellään tekoälyä ilmiöinä. Opinnäytetyön liitteisiin on koottu paljon erilaisia kirjoitustyön aikana vastaan tulleita materiaaleja, jotka eivät suoraan liity opinnäytteen tutkimuskysymyksiin, mutta ovat todennäköisesti hyödyllisiä aiheesta kiinnostuneiden jatkotutkimukselle. Liitteet sisältävät mm. luettelon työn aikana löydetyistä kiinalaisista Venäjä-tutkijoista ja -tutkimuslaitoksista sekä selitysluettelon yleisistä tekoälyyn liittyvistä käsitteistä suomen kielelle käännettynä.

Itse analyysin pohjana opinnäytteessä on 830 pääosin kiinankielistä tutkimusartikkelia, jotka kerättiin sähköisestä CNKI-tietokannasta kesällä 2025. Tutkimukseen valittiin joukko Venäjä-tutkimuksen ja kansainvälisen politiikan tutkimuksen lehtiä, joista kerättiin kaikki artikkelit, joissa mainitaan otsikossa tai tiivistelmässä joko sana ”俄罗斯” (Venäjä) tai sana ”国际关系”(kansainväliset suhteet). Aineisto muutettiin vektoritietokannaksi, minkä jälkeen sille suoritettiin matemaattiseen ryhmittelyyn perustuvaa analyysiä sekä temaattista laadullista analyysiä. Temaattinen analyysi pohjautui kehysanalyysiin ja oli luonteeltaan kokeilevaa, tavoitteenaan ennen kaikkea kokeilla tekoälytyökalujen käytettävyyttä laadulliseen analyysiin.

Aineiston tutkimus osoitti, että kansainvälisen politiikan tutkimuksen artikkelien pääasialliset aihepiirit olivat Kiinassa samankaltaisia kuin Suomessa. Näitä olivat esimerkiksi valtioiden väliset suhteet, turvallisuuspolitiikka, talouspolitiikka, kansainvälinen yhteistyö ja governance-tyyppiset ongelmat. Demokratiaan, ihmisoikeuksiin tai eri vähemmistöihin liittyviä aiheita (ns. kriittinen tutkimus) ei Kiinassa vaikuta käsiteltävän yhtä paljon kuin lännessä, mutta toisaalta kommunistisiin puolueisiin sekä niiden historiaan että post-soviet yhteiskuntakehitykseen liittyvä tutkimusperinne on kiinalainen ainutlaatuisuus länteen verrattuna.

Analyysin johtopäätös on, että kiinalainen Venäjä-tutkimus ei ole monitieteisenä tutkimusalana yhtä kehittynyt ja institutionalisoitunut kuin Suomessa. Kuitenkin, johtuen maan suuresta koosta, tutkimusta on määrällisesti saatavilla paljon ja se voi avata uusia arvokkaita Venäjä-näkökulmia suomalaisille tutkijoille. Tutkimuksen aineistot ja menetelmät vaikuttavat vastaavan länsimaista tutkimusta, mutta se eroaa normatiiviselta perustaltaan kytkeytyen lännen ja Yhdysvaltojen edun sijasta Kiinan omaan politiikkaan. Mikäli tutkijan kiinnostuksen kohteena on Venäjän sijasta Kiinan Venäjä-politiikka itsessään, ei opinnäytteen menetelmällä voitu saada varmuutta Kiinan poliittisen yhteisön ja tiedeyhteisön välisen ajattelun vuorovaikutuksesta.

Johtuen aineiston keruutavasta ja rajallisesta määrästä ei tutkielman otosta voida pitää tyhjentävänä tai edes edustavana kuvauksena kiinalaisen Venäjä-tutkimuksen nykytilasta. Kyseessä on kuitenkin todennäköisesti Suomen ensimmäinen alustava kartoitus kiinalaiseen Venäjä-tutkimukseen, joten koottujen tutkijoiden ja heidän rinnakkaiskirjoittajiensa kautta on helppo lähteä tekemään kattavampaa analyysiä itseään kiinnostavasta aiheesta.

China’s scientific significance is continuously growing, yet it remains insufficiently known in Western countries and particularly in Finland. This master’s thesis pursues two objectives: first, to render the Chinese research landscape more accessible to Finnish scholars of Russian studies; and second, to explore the application of various artificial intelligence tools - especially large language models (LLMs) - within the social sciences, and in particular in qualitative research.

The thesis opens with a brief introduction to Chinese political thought, followed by a broader overview of the fields of Russian studies, Eastern European studies, and Central Asian studies in China. In addition, artificial intelligence is introduced as a phenomenon. The appendices compile a substantial range of materials encountered during the writing process which, although not directly related to the central research questions of the thesis, are likely to be of value for further research on the topic. These appendices include, among other things, a list of Chinese scholars of Russian studies and research institutes identified during the project, as well as a glossary of common artificial intelligence –related terms with their Finnish translations.

The empirical basis of the analysis consists of 830 predominantly Chinese-language research articles collected from the electronic CNKI database in the summer of 2025. A selection of journals in the fields of Russian studies and international politics was chosen, and all articles were gathered in which either the search term “俄罗斯” (Russia) or “国际关系” (international relations) appeared in the title or abstract. The material was converted into a vector database, after which it was subjected to mathematically based clustering analysis as well as thematic qualitative analysis. The thematic analysis drew on the frame analysis methodology and was exploratory in nature. The principal aim was to test the usability of artificial intelligence tools in qualitative analysis.

The analysis of the material indicates that the principal themes of international politics research articles in China are broadly similar to those in Finland. These include, for example, inter-state relations, security policy, economic policy, international cooperation, and governance-related issues. Topics relating to democracy, human rights, or various minorities (the so-called "critical research" tradition) appear to receive less attention in China than in the West. Conversely, research traditions concerning communist parties - both their history and post-Soviet societal development - constitute a distinctive feature of Chinese scholarship in comparison with Western research.

The analysis concludes that Chinese Russian studies, as a multidisciplinary field, is not as institutionally developed or consolidated as it is in Finland. Nevertheless, given the country’s size, the volume of research available is considerable and may offer valuable new perspectives on Russia for Finnish scholars. The data and methods employed appear largely comparable to those used in Western research, but their normative foundations differ, being aligned not with Western or United States interests but with China’s own political priorities. If the focus of scholarly interest is not Russia per se but rather China’s Russia policy, the method employed in this thesis does not allow for firm conclusions regarding the ideological interaction between China’s political and academic communities and whether they use these interractions to shape China's policy on Russia.

Due to the method of data collection and the limited scope of the material, the sample cannot be regarded as exhaustive or even representative of the current state of Chinese Russian studies. However, this study is likely the first preliminary mapping of Chinese Russian studies conducted in Finland. The compiled list of scholars and their co-authors provides a convenient starting point for undertaking more comprehensive analyses of specific topics of interest.