Kenelle ja miksi? Yksityiset äitiysneuvolat julkisen sektorin rinnalla: Diskurssianalyysi yksityisten äitiysneuvolapalveluiden näkökulmasta
Järventausta, Jasmine (2026)
Järventausta, Jasmine
2026
Kansanterveystieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Public Health
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602232723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602232723
Tiivistelmä
Suomalainen julkinen neuvolajärjestelmä on toiminut yli sadan vuoden ajan perheiden terveyden ja hyvinvoinnin kulmakivenä. Neuvolapalvelut ovat osa perusterveydenhuoltoa ja niiden käyttö on maksutonta. Palvelut koostuvat äitiys- ja lastenneuvolasta. Äitiysneuvolassa seurataan raskauden kulkua ja huolehditaan sikiön, äidin sekä koko perheen hyvinvoinnista. Äitiysneuvolan tehtäviin kuuluu lisäksi vanhempien tukeminen vanhemmuuteen valmistautumisessa.
Neuvolapalveluilla on vahva asema suomalaisten terveyden edistäjänä. Lähes jokainen raskaana oleva käy raskauden aikana julkisessa äitiysneuvolassa ja palveluihin ollaan yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä. Palveluita haastaa kuitenkin esimerkiksi resurssipulat sekä muuttuvat terveyshaasteet. Lisäksi julkisten palveluiden rinnalle on syntynyt yksityisten neuvolapalveluiden verkosto. Yksityisten palvelumarkkinoiden lisääntyminen voi haastaa julkisen neuvolan asemaa ja legitimiteettiä sekä vaikuttaa väestön terveyden ja hyvinvoinnin jakautumiseen ja ajatuksiin riittävästä raskausajan hoidosta.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yksityisten neuvolapalveluiden roolia julkisen sektorin rinnalla. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: Kenet kuvataan yksityisten äitiysneuvolapalveluiden kohderyhmäksi? Millä tavoin yksityisten äitiysneuvolapalveluiden tarjoajat perustelevat palvelujen tarpeellisuutta? Aineistona tutkimuksessa hyödynnetään yksityisiä äitiysneuvolapalveluita tarjoavien yritysten verkkosivuja. Lähtökohtana tutkimukselle on ajatus, että julkinen neuvola on ”normi”, johon nojautuen yksityiset palveluntarjoajat rakentavat oman asemansa ja oikeutuksensa.
Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa on diskurssianalyysi. Diskurssianalyysi on laadullinen tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan tarkastella kieltä ja sen avulla tuotettuja merkityksiä. Tutkimuksen teoreettis-metodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jossa korostuu ajatus, että todellisuutta rakennetaan ja muovataan aktiivisesti kielen avulla. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti erilaisiin puhetapoihin. Analyysi etenee vaiheittain ja aineistolähtöisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yksityisten äitiysneuvolapalveluiden tavoitekohderyhmää ovat odottavat äidit, joilla on riittävät resurssit käyttää yksityisiä palveluita. Tuloksissa ilmenee lisäksi, että yksityisten palveluiden tarpeellisuutta perustellaan hyödyntäen tunnepuhetta, saavutettavuuspuhetta, yksilöllisyyspuhetta sekä asiantuntijuuspuhetta. Tuloksissa vahvistuu käsitys siitä, että yksityisiä palveluita markkinoidaan vedoten tekijöihin, jotka usein koetaan julkisissa palveluissa puutteellisiksi, kuten yksilöllisyys, kiireellisyys, hoitokontaktien pysyvyys sekä valinnanvapaus. Tuloksissa esitettyjen puhetapojen avulla yritykset luovat palveluista asiakkaille houkuttelevan mielikuvan sekä osaltaan luovat kuvaa siitä, millaisia äitiysneuvolapalveluiden tulisi olla.
Tutkimuksen tulokset eivät kerro yksityisten palveluntarjoajien todellisesta toiminnasta, vaan viestinnällisistä tavoitteista, joten niitä ei voida yleistää koskemaan koko toimintaa. Ne kuitenkin tarjoavat uutta tietoa vähän tutkitusta aiheesta ja antavat aihetta pohtia neuvolapalveluiden nykytilaa ja tulevaisuutta.
Neuvolapalveluilla on vahva asema suomalaisten terveyden edistäjänä. Lähes jokainen raskaana oleva käy raskauden aikana julkisessa äitiysneuvolassa ja palveluihin ollaan yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä. Palveluita haastaa kuitenkin esimerkiksi resurssipulat sekä muuttuvat terveyshaasteet. Lisäksi julkisten palveluiden rinnalle on syntynyt yksityisten neuvolapalveluiden verkosto. Yksityisten palvelumarkkinoiden lisääntyminen voi haastaa julkisen neuvolan asemaa ja legitimiteettiä sekä vaikuttaa väestön terveyden ja hyvinvoinnin jakautumiseen ja ajatuksiin riittävästä raskausajan hoidosta.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yksityisten neuvolapalveluiden roolia julkisen sektorin rinnalla. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: Kenet kuvataan yksityisten äitiysneuvolapalveluiden kohderyhmäksi? Millä tavoin yksityisten äitiysneuvolapalveluiden tarjoajat perustelevat palvelujen tarpeellisuutta? Aineistona tutkimuksessa hyödynnetään yksityisiä äitiysneuvolapalveluita tarjoavien yritysten verkkosivuja. Lähtökohtana tutkimukselle on ajatus, että julkinen neuvola on ”normi”, johon nojautuen yksityiset palveluntarjoajat rakentavat oman asemansa ja oikeutuksensa.
Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa on diskurssianalyysi. Diskurssianalyysi on laadullinen tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan tarkastella kieltä ja sen avulla tuotettuja merkityksiä. Tutkimuksen teoreettis-metodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi, jossa korostuu ajatus, että todellisuutta rakennetaan ja muovataan aktiivisesti kielen avulla. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti erilaisiin puhetapoihin. Analyysi etenee vaiheittain ja aineistolähtöisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yksityisten äitiysneuvolapalveluiden tavoitekohderyhmää ovat odottavat äidit, joilla on riittävät resurssit käyttää yksityisiä palveluita. Tuloksissa ilmenee lisäksi, että yksityisten palveluiden tarpeellisuutta perustellaan hyödyntäen tunnepuhetta, saavutettavuuspuhetta, yksilöllisyyspuhetta sekä asiantuntijuuspuhetta. Tuloksissa vahvistuu käsitys siitä, että yksityisiä palveluita markkinoidaan vedoten tekijöihin, jotka usein koetaan julkisissa palveluissa puutteellisiksi, kuten yksilöllisyys, kiireellisyys, hoitokontaktien pysyvyys sekä valinnanvapaus. Tuloksissa esitettyjen puhetapojen avulla yritykset luovat palveluista asiakkaille houkuttelevan mielikuvan sekä osaltaan luovat kuvaa siitä, millaisia äitiysneuvolapalveluiden tulisi olla.
Tutkimuksen tulokset eivät kerro yksityisten palveluntarjoajien todellisesta toiminnasta, vaan viestinnällisistä tavoitteista, joten niitä ei voida yleistää koskemaan koko toimintaa. Ne kuitenkin tarjoavat uutta tietoa vähän tutkitusta aiheesta ja antavat aihetta pohtia neuvolapalveluiden nykytilaa ja tulevaisuutta.
