Tasa-arvoa vai talouskasvua? : Kriittinen diskurssianalyysi tasa-arvon edistämisestä Tansaniaa koskevissa kehityspoliittisissa linjauksissa 2020-luvulla
Pajari, Aino (2026)
Pajari, Aino
2026
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602202692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602202692
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee tasa-arvon edistämistä Tansaniaa koskevissa kehityspoliittisissa linjauksissa. Kehityspolitiikka, sukupuolten välinen tasa-arvo ja kestävän kehityksen tavoitteet kohtaavat tällä hetkellä haasteita, kun kansainvälisen politiikan areenoja valtaavat oikeistopopulismi ja sen myötä vahvistunut anti-gender-liike. Kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan rahoitusta on kiristetty merkittävästi 2020-luvun aikana. Aiempi tutkimuskirjallisuus toteaa, että sukupuolten tasa-arvon vahvistuminen on kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittistä. Tämän tutkielman tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista tietoa siitä, miten 2020-luvun kehityspoliittisissa linjauksissa kirjoitetaan tasa-arvosta ja sen edistämisestä.
Tutkielman aineisto koostuu Yhdistyneiden kansakuntien (YK), Euroopan Unionin (EU) ja Suomen ulkoministeriön Tansaniaa koskevista maaohjelmista sekä Tansanian talous- ja suunnitteluministeriön tuottamasta viisivuotisesta kehityssuunnitelmasta. Tutkielmassa tarkastellaan kriittisen diskurssianalyysin keinoin tasa-arvoon liittyvää keskustelua kehityspoliittisissa linjauksissa. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat ”Millaisia diskursseja tasa-arvosta ilmenee kehityspoliittisissa linjauksissa?” ja ”Millaisia rooleja sukupuolet saavat osana tasa-arvotyötä diskursseissa?”. Tutkielman läpileikkaavana teoreettisena viitekehyksenä toimii postkoloniaalinen feministinen tutkimuskeskustelu, mikä tukee tasa-arvotyön arviointia intersektionaalisesti.
Analyysin tuloksena aineistosta nimettiin viisi diskurssia: talousdiskurssi, diplomaattisuusdiskurssi, valtavirtaistamisdiskurssi, haavoittuvuusdiskurssi ja voimaantumisdiskurssi. Näistä diskursseista talousdiskurssi oli hegemoninen suhteessa muihin diskursseihin. Analyysi tunnisti tasa-arvotyön noudattavan uusliberaaliin ideologiaan pohjaavia toimintaperiaatteita läpi aineiston. Talousdiskurssi ilmeni läpileikkaavana myös muissa diskursseissa. Uusliberalismiin pohjautuva talousdiskurssi ylläpitää aineistossa globaalin pohjoisen valta-asemaa sekä patriarkaattista yhteiskuntarakennetta, joka heikentää tasa-arvotyön asemaa ja näin ollen hidastaa naisten aseman parantumista. Analyysin tulosten perusteella tasa-arvo ja tasa-arvon edistäminen eivät ole itseisarvollisia tavoitteita osana aineiston kehityspoliittisia linjauksia. Niiden tukemista suositaan, jos niiden edistämisellä on myönteisistä vaikutuksista talouteen ja talouskasvuun. Sukupuolten roolien välillä ilmeni analyysin perusteella huomattava ero, jossa naisten rooli osana tasa-arvon edistämistä ilmeni aktiivisena ja miesten lähes olemattomana ja täten myös passiivisena.
Tutkielman aineisto koostuu Yhdistyneiden kansakuntien (YK), Euroopan Unionin (EU) ja Suomen ulkoministeriön Tansaniaa koskevista maaohjelmista sekä Tansanian talous- ja suunnitteluministeriön tuottamasta viisivuotisesta kehityssuunnitelmasta. Tutkielmassa tarkastellaan kriittisen diskurssianalyysin keinoin tasa-arvoon liittyvää keskustelua kehityspoliittisissa linjauksissa. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat ”Millaisia diskursseja tasa-arvosta ilmenee kehityspoliittisissa linjauksissa?” ja ”Millaisia rooleja sukupuolet saavat osana tasa-arvotyötä diskursseissa?”. Tutkielman läpileikkaavana teoreettisena viitekehyksenä toimii postkoloniaalinen feministinen tutkimuskeskustelu, mikä tukee tasa-arvotyön arviointia intersektionaalisesti.
Analyysin tuloksena aineistosta nimettiin viisi diskurssia: talousdiskurssi, diplomaattisuusdiskurssi, valtavirtaistamisdiskurssi, haavoittuvuusdiskurssi ja voimaantumisdiskurssi. Näistä diskursseista talousdiskurssi oli hegemoninen suhteessa muihin diskursseihin. Analyysi tunnisti tasa-arvotyön noudattavan uusliberaaliin ideologiaan pohjaavia toimintaperiaatteita läpi aineiston. Talousdiskurssi ilmeni läpileikkaavana myös muissa diskursseissa. Uusliberalismiin pohjautuva talousdiskurssi ylläpitää aineistossa globaalin pohjoisen valta-asemaa sekä patriarkaattista yhteiskuntarakennetta, joka heikentää tasa-arvotyön asemaa ja näin ollen hidastaa naisten aseman parantumista. Analyysin tulosten perusteella tasa-arvo ja tasa-arvon edistäminen eivät ole itseisarvollisia tavoitteita osana aineiston kehityspoliittisia linjauksia. Niiden tukemista suositaan, jos niiden edistämisellä on myönteisistä vaikutuksista talouteen ja talouskasvuun. Sukupuolten roolien välillä ilmeni analyysin perusteella huomattava ero, jossa naisten rooli osana tasa-arvon edistämistä ilmeni aktiivisena ja miesten lähes olemattomana ja täten myös passiivisena.
