Digiklinikka-asioinnin koetun hyödyn ja asiakaskokemuksen mittarien sisällön validiteetin tutkimus
Leväsmaa, Silja (2026)
2026
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602122490
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602122490
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä pelastustoiminnan tuottamisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille tammikuussa 2023. Hyvinvointialueiden muodostumisen myötä ja korona-ajan vaikutuksesta terveydenhuollon digitaaliset palvelut ovat lisääntyneet ja kehittyneet. Digitaalisista palveluista on käytössä esimerkiksi digitaalisia oirekyselyitä ja -arvioita, digiklinikoita sekä digitaalisia sotekeskuksia. Myös Pirkanmaan hyvinvointialue on ottanut käyttöön sähköisen vastaanottopalvelun, Digiklinikan, toukokuussa 2024.
THL:n ja hyvinvointialueiden tavoitteena on yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaspalautteiden keräämistä. THL on tehnyt suosituksen kansallisesta asiakaskokemusmittaristosta. Tästä mittaristosta ei vielä ole kertynyt julkaistua tutkimustietoa. Mittareiden ominaisuuksista sisältövaliditeettia pidetään yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksista potilaan vointi- ja kokemusmittareissa (PROM- ja PREM-mittarit). Sisältövaliditeetilla tarkoitetaan mittarin osuvuutta eli sitä, kuinka hyvin mittari vastaa sisällöltään mitattavaa ilmiötä. Tällä hetkellä terveys- ja sosiaalipalveluiden digiasioinnissa ei ole käytössä mittaria, jonka sisällön validiteetista olisi tutkimustietoa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Digiklinikka-asioinnin koetun hyödyn ja asiakaskokemuksen mittarien sisällön validiteettia eli mittarien ymmärrettävyyttä, olennaisuutta asiakkaalle ja mittarien mitta-asteikkojen sopivuutta.
Digiklinikan asiakasmittariston sisällön validiteetin tutkimiseksi tehtiin laadullinen haastattelututkimus. Tutkimusta varten tutkimusryhmä valitsi yhdeksän yhden kysymyksen mittaria, joista osa on tutkimusryhmän itse kehittämiä ja osa THL:n määrittelemiä. Tutkimukseen rekrytoitiin 13 Digiklinikan asiakasta. Haastattelut tapahtuivat etäyhteydellä Microsoft Teamsin® online-videopuheluohjelmiston kautta. Haastateltavia pyydettiin ensin omin sanoin kertomaan, mitä mittarin kysymys heidän mielestään tarkoitti. Sen jälkeen haastateltavaa pyydettiin numeerisesti arvioimaan mittarikysymysten ymmärrettävyyttä, olennaisuutta ja mitta-asteikon sopivuutta. Numeeristen arvioiden avulla mittarikysymyksille laskettiin Content Validity Index (CVI) -tyyppiset arvot. Aineiston analysointiin käytettiin laadullista sisällönanalyysiä ja kategorisointia.
Tutkimuksessa kahdeksan mittarikysymyksen sisältövaliditeetti osoittautui riittäväksi, jotta kysymyksiä voi käyttää jatkossa. Osan kysymysten kohdalla haastateltavien tulkinnoissa esiintyi päällekkäisyyttä. Niitä käyttäessä käyttäjän on etukäteen pohdittava, mitä näkökulmaa haluaa mittaamisessa painottaa.
Mittareiden sisältövaliditeetin arvioinnin jälkeen tulee tehdä määrällinen tutkimus, jotta voidaan tutkia mittareiden muita validiteetin osa-alueita. On myös tärkeää tutkia, mitä mittareita asiakkaat pitävät olennaisimpina Digiklinikkatoimintaa arvioitaessa.
THL:n ja hyvinvointialueiden tavoitteena on yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaspalautteiden keräämistä. THL on tehnyt suosituksen kansallisesta asiakaskokemusmittaristosta. Tästä mittaristosta ei vielä ole kertynyt julkaistua tutkimustietoa. Mittareiden ominaisuuksista sisältövaliditeettia pidetään yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksista potilaan vointi- ja kokemusmittareissa (PROM- ja PREM-mittarit). Sisältövaliditeetilla tarkoitetaan mittarin osuvuutta eli sitä, kuinka hyvin mittari vastaa sisällöltään mitattavaa ilmiötä. Tällä hetkellä terveys- ja sosiaalipalveluiden digiasioinnissa ei ole käytössä mittaria, jonka sisällön validiteetista olisi tutkimustietoa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Digiklinikka-asioinnin koetun hyödyn ja asiakaskokemuksen mittarien sisällön validiteettia eli mittarien ymmärrettävyyttä, olennaisuutta asiakkaalle ja mittarien mitta-asteikkojen sopivuutta.
Digiklinikan asiakasmittariston sisällön validiteetin tutkimiseksi tehtiin laadullinen haastattelututkimus. Tutkimusta varten tutkimusryhmä valitsi yhdeksän yhden kysymyksen mittaria, joista osa on tutkimusryhmän itse kehittämiä ja osa THL:n määrittelemiä. Tutkimukseen rekrytoitiin 13 Digiklinikan asiakasta. Haastattelut tapahtuivat etäyhteydellä Microsoft Teamsin® online-videopuheluohjelmiston kautta. Haastateltavia pyydettiin ensin omin sanoin kertomaan, mitä mittarin kysymys heidän mielestään tarkoitti. Sen jälkeen haastateltavaa pyydettiin numeerisesti arvioimaan mittarikysymysten ymmärrettävyyttä, olennaisuutta ja mitta-asteikon sopivuutta. Numeeristen arvioiden avulla mittarikysymyksille laskettiin Content Validity Index (CVI) -tyyppiset arvot. Aineiston analysointiin käytettiin laadullista sisällönanalyysiä ja kategorisointia.
Tutkimuksessa kahdeksan mittarikysymyksen sisältövaliditeetti osoittautui riittäväksi, jotta kysymyksiä voi käyttää jatkossa. Osan kysymysten kohdalla haastateltavien tulkinnoissa esiintyi päällekkäisyyttä. Niitä käyttäessä käyttäjän on etukäteen pohdittava, mitä näkökulmaa haluaa mittaamisessa painottaa.
Mittareiden sisältövaliditeetin arvioinnin jälkeen tulee tehdä määrällinen tutkimus, jotta voidaan tutkia mittareiden muita validiteetin osa-alueita. On myös tärkeää tutkia, mitä mittareita asiakkaat pitävät olennaisimpina Digiklinikkatoimintaa arvioitaessa.