Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Impairment Mitigation with Machine Learning for Satellite Ephemeris Extension and 5G Physical-Layer Communications

Pihlajasalo, Jaakko (2026)

 
Avaa tiedosto
978-952-03-4437-5.pdf (7.234Mt)
Lataukset: 



Pihlajasalo, Jaakko
Tampere University
2026

Tieto- ja sähkötekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Computing and Electrical Engineering
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2026-03-20
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4437-5
Tiivistelmä
Koneoppiminen (ML) ja sen hyödyntäminen teollisuudessa on noussut merkittäväksi tutkimuskohteeksi, sillä se mahdollistaa laajojen tietoaineistojen käsittelyn, sekä niissä esiintyvien rakenteiden ja riippuvuuksien oppimisen. Usein laskennallisesti monimutkaisen ML-menetelmien soveltuvuutta kuitenkin kyseenalaistetaan aloilla, joilla fysiikkapohjaiset mallit ovat vakiintuneita ja laskennallisesti tehokkaita. Satelliittipaikannus ja langaton tietoliikenne ovat tällaisia aloja, minkä vuoksi koneoppimisen käyttöä on perusteltava sekä laskennallisen monimutkaisuuden että tulkittavuuden näkökulmasta. Yksi tällainen sovelluskohde on häiriöiden vaimennus, sillä fysiikkapohjaiset mallit eivät aina kykene kuvaamaan todellisissa mittauksissa esiintyviä epäideaalisia olosuhteita. Tässä väitöskirjassa tarkastllaan koneoppimisen käyttöä heikkouksien lieventämiseen paikannussatelliittien rata- ja kelloennustuksessa ja 5G-vastaanottimien fyysisen kerroksen signaalinkäsittelyssä.

Satelliittipaikannuksen rata- ja kelloennustuksissa tavanomaisesti käytetään fyysisiä ja tilastollisia malleja kuvaamaan satelliitin rataa ja kellovirhettä. Näitä malleja hyödynnetään käyttäjän paikannuksen nopeuttamiseen tilanteissa, joissa satelliitin lähettämä signaali ei ole vielä täysin vastaanotettu. Satelliittien lähettämä tieto voi kuitenkin olla epätarkkaa, ja perinteiset kiertorata-analyysimallit sisältävät selittämättömiä systemaattisia virheitä. Tässä väitöskirjassa hyödynnämme konvoluutioneuroverkkoa (CNN) ennustamaan tämä systemaattinen virhe käyttäen rataennustusmallia ja olemassa olevia ratatietoja. CNN virhe-ennusteiden avulla fysiikkaan perustuvan mallin kiertoradan tarkkuutta voidaan parantaa merkittävästi. Vastaavasti kellovirheen ennustamisessa hyödynnämme Kalman-suodatinta sekä pienimmän neliösumman tukivektorikonetta (LSSVM) kellovirhetietojen ennustamiseen. Tässä tehtävässä robusti Kalman-suodatin osoittautui kuitenkin soveltuvammaksi kohinaiseen aineistoon, mikä havainnollistaa, että koneoppimismenetelmät edellyttävät asianmukaista aineistoa ennusteidensa perustaksi.

5G-lähettimen ja -vastaanottimen väliset laitteisto- ja ympäristövaikutukset voivat heikentää signaalin laatua. Perinteisesti joitakin häiriöitä voidaan korjata lähetinpäässä, mutta tämä heikentää suoritustehoa ja lisää järjestelmän monimutkaisuutta. Tässä väitöskirjassa opetamme CNN-pohjaisen neuroverkkovastaanottimen sietämään häiriövaikutuksia, ilman lähettimen lisälaskentaa tai erillisiä referenssisignaaleja. CNN voidaan kohdistaa häiriöiden ominaispiirteisiin, käyttäen asianmukaisia syötteitä ja aika-taajuustasojen prosessointia. Näytämme, että neuroverkkovastaanottimet voivat lieventää erilaisia häiriöitä, kuten tehovahvistimen säröä, kantoaaltojen välisiä häiriöitä, vaihekohinaa sekä IQ-epätasapainoa. Esitellyt neuroverkkovastaanottimet toimivat sekä aika- että taajuustasossa häiriöiden korjaamiseksi, kunhan häiriöt ovat edustettuja opetusdatassa.

Yhteenvetona ML-menetelmiä voidaan käyttää mallintamattoman dynamiikan ja laitteiston epätäydellisyyksien oppimiseen. ML-menetelmät ovat erityisen sopivia tilanteisiin, joissa epätäydellisyyttä on vaikea mallintaa analyyttisesti. Kun opetusdata asianmukaisesti havainnollistaa häiriötekijöitä, koneoppimismenetelmät voivat oppia yleistämään ja lieventämään näitä häiriöitä korjaamalla virheitä ja parantamalla fysiikkaan perustuvia malleja.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [5293]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste