Lapsi kielen välittäjänä : lapsena tehdyn tulkkaustyön merkitykset hyvinvoinnille

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka lapsena perheen aikuisille tulkanneet näkevät ”kielen välittäjänä” toimimisen vaikuttaneen heidän lapsuudenaikaiseen hyvinvointiinsa. Kielen välityksellä tarkoitetaan tämän tutkielman kontekstissa maahanmuuttajataustaisen lapsen tekemää tulkkaamisen ja kääntämisen työtä oman perheen aikuisille. Tavoitteena on myös löytää sosiaalityön keinoja vahvistaa hyvinvointia tukevia aspekteja kielen välityksessä sekä ehkäistä hyvinvointia heikentäviä puolia. Yhtenä tavoitteena on myös kielen välittäjien äänen esiin tuominen Suomessa, missä aiheen tutkimus on ollut toistaiseksi vähäistä.

Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistona tutkielmassa käytettiin kielen välittäjänä toimineiden nuorten aikuisten yksilöhaastatteluita (N=10). Haastattelut koostuivat tutkittavien kertomuksista kielen välityksen kokemuksista. Haastattelut toteutettiin 2024 syksyllä, ja ne nauhoitettiin, litteroitiin ja anonymisoitiin, minkä jälkeen litteraatit analysoitiin hyödyntäen Atlas.ti -tietojenkäsittelyohjelmaa. Analyysi pohjautui aineistolähtöisen sisällönanalyysin perinteen mukaisesti aineistosta nouseviin, tutkittavien ilmiöille antamiin merkityksiin sekä niiden yhteneväisyyksien sekä eroavaisuuksien luokitteluihin.

Tutkielman tulokset avaavat näköaloja kielen välityksen ilmiön luonteeseen, mutta myös siitä seuraavien hyvinvointivaikutusten moninaisuuteen. Kielen välitys koettiin lähtökohtaisesti luontevana osana omaa identiteettiä maahanmuuttajana tai maahanmuuttajataustaisena.

Tutkielman pohjalta voidaan todeta, että kielen välityksen vaikutukset hyvinvointiin ovat pitkälti sidoksissa kielen välityksen tilanteissa tehtyihin tulkintoihin neljässä kategoriassa: 1) onnistuminen, 2) osallistuminen ”aikuisten maailmaan”, 3) “esiin tuleminen” ja 4) tunnelataus. Tulkinnat kahdessa ensimmäisessä kategoriassa joko lisäsivät tai heikensivät hyvinvointia tai eivät vaikuttaneet siihen. Aineiston analyysin perusteella tulkinnat kahdessa viimeisessä kategoriassa vaikuttivat joko heikentävän hyvinvointia tai eivät vahvistaneet sitä.

Huolimatta siitä, että julkisissa palveluissa ammattitulkkauksen käyttö on asiakkaan lakisääteinen oikeus, sosiaalityössä kohdataan tilanteita, joissa tapahtuu kielen välitystä. Tutkielman perusteella on mahdollista esittää sosiaalityön käytännön keinoja parantaa kielen välittäjien hyvinvointia. Jatkossa sosiaalityössä tulisi nähdä yhä tärkeämpänä edistää perheiden tarvitsemien palveluiden kielellistä saavutettavuutta. Lisäksi tutkielman tulosten perusteella korostuu tarve tehdä apu näkyväksi kielen välittäjille ja korostaa tulkkauspalveluiden saatavuutta tarvittaessa, myös kielen välittäjien oikeudet huomioiden, sekä sitoutua tekemään ennakkoluuloja purkavaa työtä osana sosiaalityön profession tehtäväkenttää jatkossa.

Sosiaalityön näkökulmasta toteutettua tutkimusta kielen välityksestä tarvitaan edelleen jatkossa. Tämä tutkielma nostaa jatkotutkimuksen aiheiksi sen, kuinka kielitaito tai kielellinen saavutettavuus palveluissa vaikuttaa kielen välittäjien ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Lisäksi Suomessa tehtävän kielen välityksen tutkimusten olisi tulevaisuudessa olennaista keskittyä erityisesti Suomessa yleisimmin esiintyvien vieraskielien kulttuuriseen kontekstiin. Maahanmuuton lisääntyessä sosiaalityön kenttä tulee jatkossa olemaan yhä keskeisemmässä roolissa maahanmuuttajien kotoutumisen ja hyvinvoinnin edistämisessä.

The aim of this master’s thesis is to examine how people who have acted as interpreters, or language brokers, for their families' adults, view this to have affected their own well-being in childhood. In the context of this thesis, language brokering means translating and interpreting done by children with an immigrant background for their families’ adults. Another aim is to find ways for social work to increase the aspects that have bettered their well-being, and to further prevent the aspects that have decreased it. One aim is also to bring out language brokers’ voices in Finland, where research on this subject is yet minimal.

This thesis was conducted as a qualitative study, and it was analyzed using content analysis. The data was conducted of transcriptions of one-on-one interviews with young adults, who had been acting as language brokers (N=10). Interviews were made up of the interviewees’ own experiences of language brokering. The interviews were conducted in autumn 2024, and they were recorded, transcribed and anonymized, after which they were analyzed using Atlas.ti -software program. The analysis was based, like content analysis traditionally has been, on the collected data itself, and the categorizing of meanings and both combining and differentiating factors present.

The findings of this study point out the contradictory nature of both language brokering and its effects on well-being. Language brokering was viewed mostly as a natural part of one’s identity as an immigrant or as a child of immigrant parent(s).

Based upon the thesis’ findings, it can be stated that language brokering and the resulting effects on well-being are largely tied to the language broker’s own interpretations within language brokering situations in four categories: 1) success, 2) partaking in the “adult world”, 3) “stepping forward” and 4) emotional charge. Interpretations in the first two categories seemed to either have a positive or a negative effect on well-being, or no experienced effect. According to the data analyzed in this thesis, interpretations of the last two categories within language brokering situations seemed to either solely damage or alternatively have no positive effect on well-being.

Regardless of the fact that customers in public services are legally entitled to receive professional interpreting services, language brokering happens in social work contexts. Based on this thesis, various avenues can be presented for social work to increase language brokers’ well-being. In the future, it should be viewed as increasingly important in social work to further the language-accessibility of services for their families. Furthermore, the need to make parents’ support visible to language brokers, highlight the accessibility of interpreting services and commit to work towards dismantling prejudice within the social work profession is highlighted.

Studies on language brokering within the social work context are needed in the future. This thesis suggests to further examine how language skills and language accessibility of services affects the well-being of language brokers and their families. In the future, language brokering studies in the Finnish research field need to center the most common foreign-languages used in Finland and their specific cultural contexts.

The field of social work will be increasingly central in improving both integration and well-being of immigrants in the future, as immigration continues to rise.