Ontologista turvallisuutta etsimässä : Suomen ulkopoliittisen identiteetin muutos Sauli Niinistön presidenttikaudella

Abstract

Tutkielma tarkastelee Suomen ulkopoliittisen identiteetin muutosta presidentti Sauli Niinistön presidenttikaudella. Tutkielman tavoitteena on löytää vastauksia siihen, miksi Suomi haki Naton jäsenyyttä vasta vuonna 2022 eikä aikaisemmin. Tutkielman aineistona ovat presidentti Niinistön uudenvuodenpuheet vuosilta 2013, 2015, 2019 ja 2023. Menetelmänä tutkielmassa on Norman Faircloughin käytännöllinen päättely, joka käsittelee poliittista argumentaatiota ja ongelmanratkaisua. Teoreettisena viitekehyksenä toimii ontologisen turvallisuuden käsite, joka käsittelee valtioiden tarvetta tuntea olonsa turvalliseksi ’omana itsenään’. Ontologisen turvallisuuden tilassa valtiot tietävät keitä he ovat ja mitä heidän pitää tehdä, jotta saavuttavat tavoitteensa. Ontologisen turvallisuuden käsite on keskeinen ja toimii tutkimuksen ’punaisena lankana’.

Ennen vuotta 2022 sotilaallinen liittoutumattomuus ja jälkisuomettumisen kulttuuri olivat keskeisiä Suomen ulkopoliittiselle identiteetille. Tämän identiteetin suojeleminen oli puolestaan merkityksellistä Suomen ontologiselle turvallisuudelle, minkä seurauksena valtionjohto ei nähnyt tarvetta tämän identiteetin muuttumiselle ennen vuotta 2022, vaikka Suomen turvallisuusympäristö heikkeni Venäjän toimien seurauksena jo aikaisemmin. Jälkisuomettumisen kulttuurilla tarkoitetaan jälkisuomettumiselle tyypillistä suhtautumista Venäjään, missä Suomen ulkopoliittiset ideat, emotionaaliset reaktiot ja tavanomainen käyttäytyminen ylläpitivät suomettumiselle tyypillistä suhtautumista Venäjään

Analyysin keskeiset löydökset olivat, että vuoden 2013 puheessa ulkopoliittinen ympäristö oli vakaa ja sotilaallinen liittoutumattomuus nähtiin toimivana ratkaisuna. Vuoteen 2015 mennessä Suomen ulkopoliittinen tilanne kiristyi johtuen Venäjän ensimmäisestä hyökkäyksestä Ukrainaan, mutta Suomi kuitenkin ylläpiti suhteitaan Venäjään, vaikkakin sen toimia kritisoitiin. Vuoden 2019 puheessa maailma moninapaistuu ja epävakaistuu, mutta identiteettiä sotilaallisesti liittoutumattomana maana ei kyseenalaistettu.

Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 aiheutti katkoksen Suomen ulkopoliittisen ideaalistruktuurin ja todellisuuden välille aiheuttaen shokin Suomen ontologiseen turvallisuuteen ja ulkopoliittiseen identiteettiin. Tämä mahdollisti Suomen ulkopoliittisen identiteetin uudelleenmäärittelyn ja Nato-jäsenyyden hakemisen. Nato-jäsenyyden myötä Suomi asemoi itsensä tiiviisti osaksi kollektiivista länttä.

Tutkielman tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmin tehdyt tutkimukset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutoksesta. Tämän tutkimuksen mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus ja jälkisuomettumisen kulttuuri estivät Suomen hakemasta Nato-jäsenyyttä ennen vuotta 2022. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 ja sen aiheuttama shokki mahdollistivat ja tekivät Suomen Nato-jäsenyyden välttämättömäksi.