Sukupuoli ideologisen polarisaation jakolinjana : suomalaisnuorten asenteet taloudellisella ja sosiokulttuurisella ideologiaulottuvuudella

Abstract

Viime vuosina yhteiskunnallisessa keskustelussa ja uutisoinnissa on kiinnitetty huomiota sukupuolten väliseen ideologisten asenteiden etääntymiseen ja eriytymiseen etenkin nuorimpien sukupolvien keskuudessa. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelin sukupuolen yhteyttä suomalaisnuorten ideologisiin asenteisiin sekä sitä, missä määrin suomalaisten nuorten miesten ja naisten välillä ilmenee ideologista polarisaatiota. Pyrin myös selvittämään, mitkä muut henkilöön liittyvät tekijät sukupuolen lisäksi ovat yhteydessä ideologisiin asenteisiin. Lisäksi tarkastelin, millainen yhteys sukupuolella on sekä taloudellisiin että sosiokulttuurisiin asenteisiin kun muiden muuttujien vaikutus oli vakioitu.

Ideologisia asenteita jäsennettiin sekä vasemmisto-oikeisto- että GAL-TAN-ulottuvuuden avulla. Vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus kattaa perinteiset taloutta koskevat arvot ja asenteet, jotka koskevat esimerkiksi julkisen sektorin kokoa ja valtion roolia talouden ohjaamisessa. GAL-TAN-akseli puolestaan jäsentää sosiokulttuurisia kysymyksiä, joista keskeisiä ovat esimerkiksi maahanmuutto, sukupuolten tasa-arvo ja ympäristönsuojelu. Lisäksi ideologisten asenteiden tarkastelussa hyödynnettiin erottelua operatiivisen ja symbolisen ideologian välillä. Operatiivisella ideologialla tarkoitetaan yksilön konkreettisia näkemyksiä yksittäisistä politiikan asiakysymyksistä. Symbolinen ideologia viittaa siihen, minkä ideologisen nimikkeen tai identiteetin yksilö on omaksunut itselleen. Tämän teoreettisen viitekehyksen varassa arvioitiin sitä, ilmeneekö suomalaisnuorten välinen ideologinen polarisaatio suurempana symbolisen ideologian kautta tarkasteltuna verrattuna operatiiviseen ideologiaan.

Tutkielman aineistona käytettiin vuoden 2023 Eduskuntavaalitutkimusta. Aineistosta muodostettiin taloudellisia sekä sosiokulttuurisia ideologisia asenteita mittaavat summamuuttujat, joiden varassa tarkastelua pääasiassa tehtiin. Aineiston analyysi toteutettiin kvantitatiivisilla menetelmillä SPPS-ohjelmistoa hyödyntäen. Kuvailevina menetelminä käytettiin keskiarvojen vertailua sekä ristiintaulukointia, ja selittävänä menetelmänä lineaarista regressioanalyysia.

Tulokset osoittivat, että sukupuolten välillä ilmenee tilastollisesti merkitseviä eroja poliittisissa asenteissa. Naiset omaavat keskimäärin vasemmistolaisempia ja liberaalimpia ideologisia asenteita, samalla kun miehet puolestaan ovat keskimäärin oikeistolaisempia ja konservatiivisempia. Etenkin sosiokulttuurisella GAL-TAN-ulottuvuudella naiset painottuvat varsin vahvasti asteikon liberaaliin päähän GAL, ja taloudellisella ulottuvuudella miehet taas painottuvat selvästi asteikon oikeistolaiseen päähän. Olennaisena havaintona voidaan mainita, että miehet ja naiset ovat enemmän polarisoituneita GAL-TAN-ulottuvuudella kuin vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella. Keskeinen tulos oli myös se, että ideologinen polarisaatio ilmenee suurempana, kun sitä tarkastellaan symbolisen ideologian kautta operatiiviseen ideologiaan verrattuna. Regressioanalyysien perusteella sukupuolella on itsenäinen, tilastollisesti merkitsevä yhteys sosiokulttuurisiin asenteisiin, mutta ei taloudellisiin asenteisiin.