Ihon suojamuurin merkitys ja kosmetiikan polymeerien rooli ihon kosteutuksessa
Räisänen, Oona (2026)
Räisänen, Oona
2026
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602102416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602102416
Tiivistelmä
Ihon uloin kerros, sarveiskerros toimii elimistön suojamuurina ulkoisia uhkia, kuten haitallisia kemikaaleja ja taudinaiheuttajia vastaan, sekä estää liiallista veden haihtumista. Elimistö pyrkii ylläpitämään sarveiskerroksen kosteuspitoisuutta noin 20–30 %:ssa. Kosteuspitoisuuden arvoa 10 % pidetään kuivan ihon raja-arvona, jolloin suojamuurin rakenne vaurioituu, josta voi seurata suurempi alttius haitallisille kemikaaleille ja taudinaiheuttajille, lisääntynyttä veden haihtumista sekä ongelmia elektrolyyttitasapainossa. Tämän työn yhtenä tavoitteena on selvittää, millainen sarveiskerroksen kemiallinen rakenne on ja miten kosteuspitoisuus vaikuttaa sarveiskerroksen rakenteeseen ja ominaisuuksiin. Työssä selvitetään myös tekijöitä, jotka altistavat sarveiskerroksen kuivumiselle.
Mikäli ihon suojamuuri vaurioituu kosteuspitoisuuden vähenemisen seurauksena, kosteuttavilla kosmetiikkatuotteilla voidaan palauttaa kosteuspitoisuus normaalille tasolle. Tämä työ on suoritettu kirjallisuuskatsauksena ja työssä kartoitetaan yleisesti kosmetiikkateollisuudessa käytettäviä polymeerejä, joiksi on valikoitu biopolymeereistä hyaluronihappo sekä synteettisistä polymeereistä dimetikoni sekä polyetyleeniglykoli. Tavoitteena on selvittää, miten nämä polymeerit vaikuttavat sarveiskerroksen rakenteeseen ja ominaisuuksiin kosteutuksen näkökulmasta. Lisäksi työssä pyritään tarkastelemaan biopolymeerien ja synteettisten polymeerien vastuullisuutta kestävän kehityksen ja käyttöturvallisuuden kannalta.
Tulokset osoittavat, että sarveiskerros on laastitiilimäinen rakenne, jossa kuolleet sarveissolut ovat järjestäytyneet tarkasti organisoituneen lipidimatriisin kanssa. Kosteuspitoisuus vaikuttaa merkittävästi suojamuuriominaisuuksiin, ja monet tekijät, kuten kuiva ja kylmä ilmasto voivat altistaa sarveiskerroksen kuivumiselle, jolloin rakenne ja siten suojamuuri voi vaurioitua. Ihon kuivuminen aiheuttaa lisäksi kutinaa, ihon hilseilyä ja heikentää ihon ulkonäköä, joka voi aiheuttaa henkistä pahoinvointia. Optimaalisen kosteuspitoisuuden ylläpitäminen on siis tärkeää ihon suojaominaisuuksien, mekaanisten ominaisuuk-sien ja ulkonäön kannalta. Kosmetiikan kosteuttavat ainesosat voivat tukea suojamuurin toimintaa lisäämällä sarveiskerroksen kosteuspitoisuutta sitomalla kosteutta itseensä tai estämällä veden haihtumista hydrofobisen kalvon avulla. Jatkossa kosmetiikkateollisuuden on suosittava ja kehitettävä ympäristö- ja ihmisystävällisiä ainesosia kestävän kasvun varmistamiseksi.
Mikäli ihon suojamuuri vaurioituu kosteuspitoisuuden vähenemisen seurauksena, kosteuttavilla kosmetiikkatuotteilla voidaan palauttaa kosteuspitoisuus normaalille tasolle. Tämä työ on suoritettu kirjallisuuskatsauksena ja työssä kartoitetaan yleisesti kosmetiikkateollisuudessa käytettäviä polymeerejä, joiksi on valikoitu biopolymeereistä hyaluronihappo sekä synteettisistä polymeereistä dimetikoni sekä polyetyleeniglykoli. Tavoitteena on selvittää, miten nämä polymeerit vaikuttavat sarveiskerroksen rakenteeseen ja ominaisuuksiin kosteutuksen näkökulmasta. Lisäksi työssä pyritään tarkastelemaan biopolymeerien ja synteettisten polymeerien vastuullisuutta kestävän kehityksen ja käyttöturvallisuuden kannalta.
Tulokset osoittavat, että sarveiskerros on laastitiilimäinen rakenne, jossa kuolleet sarveissolut ovat järjestäytyneet tarkasti organisoituneen lipidimatriisin kanssa. Kosteuspitoisuus vaikuttaa merkittävästi suojamuuriominaisuuksiin, ja monet tekijät, kuten kuiva ja kylmä ilmasto voivat altistaa sarveiskerroksen kuivumiselle, jolloin rakenne ja siten suojamuuri voi vaurioitua. Ihon kuivuminen aiheuttaa lisäksi kutinaa, ihon hilseilyä ja heikentää ihon ulkonäköä, joka voi aiheuttaa henkistä pahoinvointia. Optimaalisen kosteuspitoisuuden ylläpitäminen on siis tärkeää ihon suojaominaisuuksien, mekaanisten ominaisuuk-sien ja ulkonäön kannalta. Kosmetiikan kosteuttavat ainesosat voivat tukea suojamuurin toimintaa lisäämällä sarveiskerroksen kosteuspitoisuutta sitomalla kosteutta itseensä tai estämällä veden haihtumista hydrofobisen kalvon avulla. Jatkossa kosmetiikkateollisuuden on suosittava ja kehitettävä ympäristö- ja ihmisystävällisiä ainesosia kestävän kasvun varmistamiseksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11031]
