Toimintamalli ja projektitiimin yhteistyö hybridienergiajärjestelmien toteutuksessa korjaushankkeissa

Abstract

Hybridienergiajärjestelmät yhdistävät useita energianlähteitä vastatakseen rakennuksen energiantarpeisiin. Hiilineutraalisuustavoitteet, uusiutuvan energian kysynnän kasvu ja energiaomavaraisuuden tarve ovat vauhdittaneet hybridienergiajärjestelmien markkinoiden kasvua. Nopean kasvun myötä on kuitenkin ilmennyt monia haasteita kuten puutteellisesti toimivia järjestelmiä ja epäonnistuneita toteutuksia. Monet korjaushankkeet eivät saavuta asetettuja energiansäästötavoitteita puutteellisen yhteistyön vuoksi hankkeen eri osapuolten välillä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää toimintamalli hybridienergiajärjestelmän toteutuksen projektitiimille yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi korjaushankkeessa. Käytettävät tutkimusmenetelmät olivat kirjallisuusselvitys, asiantuntijahaastattelut ja työpajatyöskentely. Tutkimuksessa kehitettiin toiminta malli, joka tukee projektitiimin yhteistyötä hybridienergiajärjestelmien toteutuksessa erityisesti korjaushankkeissa. Se vastaa tunnistettuihin haasteisiin kuten epäselvään vastuunjakoon, riittämättömään projektitiimin kommunikointiin, järjestelmän puutteelliseen toiminnanvarmistukseen ja takuuajan seurantaan sekä ylläpidon osaamisvajeisiin. Toimintamallissa korostuvat: • Yhteisten tavoitteiden, roolien ja vastuiden selkeä määrittely • Koko projektitiimin osaamisen hyödyntäminen hankkeen eri vaiheissa • Yhteistoiminnalliset sopimusmallit ja kannustimet osapuolten sitouttamiseksi • Erillinen viestintäohjeistus projektitiimille • Toiminnanvarmistusvastaavan roolin korostaminen projektin laadun varmistamiseksi • Järjestelmän käyttäjien tarvittava osaaminen ja koulutus • Palautteenantoprosessi ja järjestelmien toiminnan jatkuva kehittäminen Tutkimus osoitti, että toimintamalli voi parantaa hybridienergiahankkeiden laatua, kustannustehokkuutta ja investointien kannattavuutta sekä tukea riskienhallintaa projektin eri vaiheissa. Vaikka malli on kehitetty korjausrakentamiseen, sen periaatteet ovat sovellettavissa myös uudiskohteisiin. Jatkotoimenpiteenä suositellaan toimintamallin pilotointia oikeassa korjaushankkeessa. Lisäksi tulisi arvioida, kuinka hyvin malli soveltuu eri urakkamuotoihin ja rakennustyyppeihin sekä sen kykyä tukea riskienhallintaa hybridienergiahankkeissa. Näiden jatkotoimenpiteiden avulla voidaan varmistaa toimintamallin käytännön toimivuus ja skaalautuvuus erilaisiin rakennushankkeisiin.