Tiktok poliittisen suostuttelun areenana : Retorinen analyysi vuoden 2025 alue- ja kuntavaaliehdokkaiden videoista Tiktokissa
Uusitalo, Aliisa (2026)
2026
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602062365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602062365
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee poliittisen suostuttelun ilmenemistä lyhytvideopalvelu Tiktokissa vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa. Tutkielman lähtökohtana on Tiktokin roolin kasvu sosiaalisen median alustana osana vaalikampanjointia ja suomalaisen politiikan kenttää. Tiktokin merkitys poliittisena vaikutuskanavana on kasvanut erityisesti vuoden 2023 vaalien jälkeen, jolloin eritoten perussuomalaisten puolue onnistui markkinoimaan itseään alustalla ja laukaisi poliittisen uran useille nuorille perussuomalaisten kansanedustajille.
Tutkielman tavoitteena on selvittää retorisen analyysin perusteella, millaisia poliittisen suostuttelun keinoja kunta- ja aluevaaliehdokkaat käyttävät Tiktokissa. Keskeisinä käsitteinä tutkielmassa ovat retoriikka, poliittinen viestintä ja suostuttelu. Tutkielman aineisto koostuu 98 kunta- ja aluevaaliteemaisesta videosta, jotka on julkaistu alustalle aihetunnisteilla #aluevaalit ja #kuntavaalit. Aineisto on kerätty vaaleja edeltävänä aikana vuoden 2025 keväällä. Tutkielman menetelmänä on sisällönanalyysi, jossa aineisto kuvataan pääpiirteittäin, jonka jälkeen tarkempaan lähilukuun on valittu kuusi videota. Näiden kuuden videon analyysi nojaa Sproulen (2001) esittelemiin propagandavälineisiin, Parlingtonin ja Taylorin (2017) esittelemiin kielen rakenteellisiin suostuttelukeinoihin sekä Ovaskan (2018) esittämiin poliittisten tunteiden luokitteluun.
Sproulen teoriasta videoissa näkyi eniten kauniiden yleistysten ja siirron käyttöä osana niiden retoriikkaa. Parlingtonin ja Taylorin teoriasta ylivoimaisesti eniten videoissa hyödynnettiin niin kutsuttua tekstillistä arviointia. Videot käyttivät sekä positiivisia että negatiivisia tunteita osana poliittista retoriikkaansa. Myös vihan ja pelon tunteiden herättäminen oli osa alustalla esiintyvää retoriikkaa, vaikka tämä jäi aineistossa vähäiseksi.
Retoriikan osalta Tiktokiin julkaistu poliittinen sisältö osoittautui aiemmista tutkimuksista poiketen yllättävän asialliseksi ja monipuoliseksi. Myös erilaisten tunteiden kirjo näkyi alustalla julkaistuilla videoilla. Voimakkaasti polarisoivien tunteiden kuten vihan ja inhon läsnäolo alustalla kuitenkin jäi vähäiseksi. Tutkielman perusteella voi sanoa, että poliittinen retoriikka Tiktokissa ei perustu ainoastaan vastakkainasetteluun tai aggressiiviseen viestintään. Tutkielma tarjoaa uusia näkökulmia niin poliittisen retoriikan tutkimukselle kuin journalismillekin, jonka on entistä tärkeämpää ymmärtää, miten sosiaalisen media ja Tiktok toimivat poliittisen suostuttelun areenana.
Tutkielman tavoitteena on selvittää retorisen analyysin perusteella, millaisia poliittisen suostuttelun keinoja kunta- ja aluevaaliehdokkaat käyttävät Tiktokissa. Keskeisinä käsitteinä tutkielmassa ovat retoriikka, poliittinen viestintä ja suostuttelu. Tutkielman aineisto koostuu 98 kunta- ja aluevaaliteemaisesta videosta, jotka on julkaistu alustalle aihetunnisteilla #aluevaalit ja #kuntavaalit. Aineisto on kerätty vaaleja edeltävänä aikana vuoden 2025 keväällä. Tutkielman menetelmänä on sisällönanalyysi, jossa aineisto kuvataan pääpiirteittäin, jonka jälkeen tarkempaan lähilukuun on valittu kuusi videota. Näiden kuuden videon analyysi nojaa Sproulen (2001) esittelemiin propagandavälineisiin, Parlingtonin ja Taylorin (2017) esittelemiin kielen rakenteellisiin suostuttelukeinoihin sekä Ovaskan (2018) esittämiin poliittisten tunteiden luokitteluun.
Sproulen teoriasta videoissa näkyi eniten kauniiden yleistysten ja siirron käyttöä osana niiden retoriikkaa. Parlingtonin ja Taylorin teoriasta ylivoimaisesti eniten videoissa hyödynnettiin niin kutsuttua tekstillistä arviointia. Videot käyttivät sekä positiivisia että negatiivisia tunteita osana poliittista retoriikkaansa. Myös vihan ja pelon tunteiden herättäminen oli osa alustalla esiintyvää retoriikkaa, vaikka tämä jäi aineistossa vähäiseksi.
Retoriikan osalta Tiktokiin julkaistu poliittinen sisältö osoittautui aiemmista tutkimuksista poiketen yllättävän asialliseksi ja monipuoliseksi. Myös erilaisten tunteiden kirjo näkyi alustalla julkaistuilla videoilla. Voimakkaasti polarisoivien tunteiden kuten vihan ja inhon läsnäolo alustalla kuitenkin jäi vähäiseksi. Tutkielman perusteella voi sanoa, että poliittinen retoriikka Tiktokissa ei perustu ainoastaan vastakkainasetteluun tai aggressiiviseen viestintään. Tutkielma tarjoaa uusia näkökulmia niin poliittisen retoriikan tutkimukselle kuin journalismillekin, jonka on entistä tärkeämpää ymmärtää, miten sosiaalisen media ja Tiktok toimivat poliittisen suostuttelun areenana.