Julkisen talouden tasapaino : Valtion velkaantuminen kriisiaikoina
Suomalainen, Krista (2026)
Suomalainen, Krista
2026
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602072369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602072369
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa on tarkoitus kartoittaa Suomen julkista taloutta ja kuinka Suomen valtio on velkaantunut, sekä menetellyt kahtena eri kriisiaikana. Kun Suomen julkinen talous on tasapainossa, se ei jatkuvasti joudu rahoittamaan menoja velkarahalla, mikä mahdollistaisi vaurastumisen. Olisi myös tärkeää, etteivät tulevat sukupolvet kärsisi menneiden vuosien velkataakasta, joka tulee rasittamaan tulevina vuosina. Menneet kriisit ovat horjuttaneet Suomen julkista taloutta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miksi julkisen talouden tasapaino on tarpeellista ja miksi tuleviin kriiseihin on tärkeää varautua. Tutkimuksessa kuvaillaan, kuinka finanssikriisin aikana Suomen julkinen talous heikentyi ja velkaa otettiin yli budjetin, mikä heikensi Suomen julkisen talouden kestävyyttä. Vanhasen II hallituksen tavoitteena oli parantaa tilannetta ja elvyttää Suomea kohdannut haasteellinen ajanjakso. Hallituksen tarkoituksena oli pitää julkinen talous mahdollisimman hyvässä tilassa, mutta kriisin vuoksi tilanne ajautui siihen, että menoja tuli niin paljon, että velkaa otettiin, koska budjetti ei riittänyt kattamaan kuluja. Ongelmaksi muodostui Suomessa se, ettei tilanne ehtinyt parantua ja alijäämästä ei päästy eroon siinä välissä, kun alkoi jo seuraava kriisi. Kun covid-19-pandemia alkoi, tilanne oli uusi ja vaati paljon toimia Marinin hallitukselta. Suomeen tehtiin erilaisia rajoituksia ja sulkutoimenpiteitä, ja yhteiskunta yritettiin pitää toimintakykyisenä niin, että kansalaisille turvattiin välttämättömät toiminnat, jotta taudin leviäminen olisi estetty parhaalla mahdollisella tavalla ja kansa pidetty turvassa. Marinin hallitus toteutti myös laajoja taloudellisia tukipaketteja, jotka lisäsivät valtion kustannuksia ja kasvattivat velkamäärää poikkeuksellisen paljon, ja se muodostui jo kaksinkertaiseksi verrattuna finanssikriisin aikaiseen tasoon. Kriisien aikaan hallituksen toimintatavoissa oli eroavaisuuksia, ja tutkimuksessa verrataan, kuinka Vanhasen II ja Marinin hallitukset toimivat poikkeuksellisissa olosuhteissa ja miten nämä valinnat ovat vaikuttaneet Suomen julkisen talouden kestävyyteen.
Tutkimuskysymykset ovat: Miten kriisit ovat vaikuttaneet lähihistoriassa, sekä miten ne ovat vaikuttaneet valtion velkaantumiseen? Miten Suomen hallitus ja valtiontalouden järjestelmä on pyrkineet selviytymään kriiseistä ja vähentämään velkaantumista?
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, jotka ovat: julkinen talous Suomessa, valtion velkaantuminen sekä finanssikriisi ja covid-19-pandemia kriisien vertailu ja hallituksen toimenpiteet näinä hallituskausina.
Tutkimuskysymykset ovat: Miten kriisit ovat vaikuttaneet lähihistoriassa, sekä miten ne ovat vaikuttaneet valtion velkaantumiseen? Miten Suomen hallitus ja valtiontalouden järjestelmä on pyrkineet selviytymään kriiseistä ja vähentämään velkaantumista?
Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, jotka ovat: julkinen talous Suomessa, valtion velkaantuminen sekä finanssikriisi ja covid-19-pandemia kriisien vertailu ja hallituksen toimenpiteet näinä hallituskausina.