Talouspakotteet ja niiden onnistumiseen vaikuttavat tekijät

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on tarjota kokonaiskuva talouspakotteista sekä niihin liittyvistä tekijöistä, jotka vaikuttavat pakotteiden tehokkuuteen. Työssä tarkastellaan, mitä talouspakotteet ovat, millä tavoin niitä on hyödynnetty eri aikakausina sekä millaiset mekanismit ja olosuhteet selittävät niiden onnistumista tai epäonnistumista. Lisäksi lopussa luodaan lyhyt katsaus muutamaan ajankohtaiseen konfliktiin ja pakotteiden rooliin näissä tilanteissa.

Aluksi tutkielmassa esitellään kirjallisuudessa käytettyjä talouspakotteiden määritelmiä. Tämän jälkeen keskitytään tarkastelemaan erilaisia pakotteita koskevia datasettejä, joihin on systemaattisesti koottu tietoa esimerkiksi käytetyistä pakotemuodoista ja siitä, onko yksittäinen pakotejakso arvioitu onnistuneeksi. Datasettien yhteydessä käsitellään myös pakotteiden erilaisia muotoja ja tavoitteita sekä kriteerejä, joiden perusteella niiden vaikuttavuutta mitataan. Tämän jälkeen tarkastellaan pakotteiden käytön historiallista kehitystä sekä yleisimpiä pakotteiden asettajia ja näiden valtioiden tai kansainvälisten toimijoiden pakotepolitiikkaa.

Seuraavassa pääluvussa analysoidaan tekijöitä, jotka vaikuttavat pakotteiden toimivuuteen. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa eri pakotetyypit, pakotteiden tavoitteet, pakotteita asettavat toimijat, taloudellisen vahingon suuruus, taloudelliset sidokset pakotteiden asettajan ja kohteen välillä, kohdemaan hallintomuoto, pakotteiden multilateraalisuus sekä kohdennettujen pakotteiden tehokkuus.

Tämän jälkeen käsitellään pakotetutkimukseen liittyviä ongelmia, joita tutkijat ovat tuoneet esiin. Keskeisimpiä haasteita ovat käytettyjen datasettien staattinen luonne, valikoitumisharha pakotteiden kohteena olevien valtioiden osalta sekä se, että pakotteiden mahdollisia kielteisiä seurauksia ei aina huomioida riittävästi.

Seuraavaksi tarkastelen kolmen tapausesimerkin avulla viimeaikaisia pakotejaksoja ja sovellan aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta johdettuja havaintoja näihin tapauksiin.

Tutkielman lopussa esitetään yhteenveto työn keskeisistä tuloksista ja niihin perustuvat johtopäätökset. Yksi keskeinen havainto on se, että pakotteiden tutkiminen on luonteeltaan haastavaa, ja analyysissa on tärkeää huomioida sekä pakotteiden mahdolliset kielteiset vaikutukset että kohdevaltioihin liittyvä valikoitumisharha. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että pakotteiden onnistumista ennakoivia tekijöitä on mahdollista tunnistaa. Taloudellisen vahingon suuruus on positiivisesti yhteydessä pakotteiden onnistumisen todennäköisyyteen, kun taas pakotteiden asettajan ja kohteen välisten taloussuhteiden laajuudella ei ole vastaavaa vaikutusta. Taloudellisten kustannusten tulisi myös kohdistua painottuneesti pakotteiden alkuvaiheessa. Multilateraaliset pakotteet näyttävät olevan hieman tehokkaampia kuin yksipuoliset, kun taas kohdennettujen pakotteiden vaikuttavuus jää heikoksi. Eri pakotetyyppien ja tavoitteiden osalta tutkimustulokset olivat ristiriitaisia, eikä selvästi ylivoimaisia vaihtoehtoja noussut esiin. Poikkeuksina voidaan mainita finanssipakotteet sekä maltilliset tavoitteet. Lisäksi pakotteet vaikuttavat toimivan paremmin demokratioita kuin autoritaarisia valtioita vastaan.