TPO:n korvaavat fotoinitiaattorit UV-kovettuvissa geelikynsituotteissa
Kuusisto, Maria (2026)
Kuusisto, Maria
2026
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602062360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602062360
Tiivistelmä
TPO oli aiemmin yleisesti käytetty fotoinitiaattori geelikynsilakoissa, mutta Euroopan unioni kielsi sen käytön asetuksella, joka astui voimaan syksyllä 2025. Kielto perustui siihen, että TPO todettiin muun muassa lisääntymistoksiseksi.
Tämä kandidaatintyö käsittelee geelikynsilakan toimintaperiaatetta, koostumusta ja siihen liittyviä terveyshaittoja. Lisäksi työssä tarkastellaan fotoinitiaattoreita, niiden toimintamekanismeja ja vaikutusta geelikynsilakan ominaisuuksiin. Työn tarkoituksena oli löytää TPO:lle korvaava fotoinitiaattori, jolla saavutetaan kovetetulle geelikynnelle vähintään vastaavat ominaisuudet. Erityisesti työssä keskityttiin siihen, kuinka fotoinitiaattori vaikuttaa polymeroidun geelikynnen kovuuteen.
Työ on kirjallisuuskatsaus ja sen mukaan mahdollisia korvaavia fotoinitiaattoreita TPO:lle olisivat BAPO ja 1-HCHPK. BAPO:lla voidaan saavuttaa korkeammat kovuusarvot kuin TPO:lla, mutta siinä voi esiintyä enemmän kellertymistä. 1-HCHPK:lla voidaan saavuttaa korkeampi pinnankovuus, mutta kovettumissyvyys on TPO:ta heikompi. Näin ollen 1-HCHPK:ta sisältävää geelikynsilakkaa tulee levittää ohuemmissa kerroksissa ja jokainen kerros tulee kovettaa erikseen.
Geelikynsilakan aiheuttamat terveyshaitat liittyvät pääosin kosketusallergiaan, mikä syntyy,kun polymeroimatonta geelikynsilakkaa joutuu toistuvasti ihon kanssa kontaktiin. Mekaanisia vaurioita voi aiheutua erityisesti lakan poistossa. UV-valolähteen käytöstä aiheutuvista ihomuutoksista ja terveyshaitoista ei ole tällä hetkellä yksiselitteistä näyttöä, mutta aihetta tutkitaan jatkuvasti lisää. Terveyshaittoja voi vähentää oikeaoppisella ja huolellisella geelikynsilakan käytöllä, levityksellä ja poistolla.
Tämä kandidaatintyö käsittelee geelikynsilakan toimintaperiaatetta, koostumusta ja siihen liittyviä terveyshaittoja. Lisäksi työssä tarkastellaan fotoinitiaattoreita, niiden toimintamekanismeja ja vaikutusta geelikynsilakan ominaisuuksiin. Työn tarkoituksena oli löytää TPO:lle korvaava fotoinitiaattori, jolla saavutetaan kovetetulle geelikynnelle vähintään vastaavat ominaisuudet. Erityisesti työssä keskityttiin siihen, kuinka fotoinitiaattori vaikuttaa polymeroidun geelikynnen kovuuteen.
Työ on kirjallisuuskatsaus ja sen mukaan mahdollisia korvaavia fotoinitiaattoreita TPO:lle olisivat BAPO ja 1-HCHPK. BAPO:lla voidaan saavuttaa korkeammat kovuusarvot kuin TPO:lla, mutta siinä voi esiintyä enemmän kellertymistä. 1-HCHPK:lla voidaan saavuttaa korkeampi pinnankovuus, mutta kovettumissyvyys on TPO:ta heikompi. Näin ollen 1-HCHPK:ta sisältävää geelikynsilakkaa tulee levittää ohuemmissa kerroksissa ja jokainen kerros tulee kovettaa erikseen.
Geelikynsilakan aiheuttamat terveyshaitat liittyvät pääosin kosketusallergiaan, mikä syntyy,kun polymeroimatonta geelikynsilakkaa joutuu toistuvasti ihon kanssa kontaktiin. Mekaanisia vaurioita voi aiheutua erityisesti lakan poistossa. UV-valolähteen käytöstä aiheutuvista ihomuutoksista ja terveyshaitoista ei ole tällä hetkellä yksiselitteistä näyttöä, mutta aihetta tutkitaan jatkuvasti lisää. Terveyshaittoja voi vähentää oikeaoppisella ja huolellisella geelikynsilakan käytöllä, levityksellä ja poistolla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10747]
