Kielenhuoltoa kielentämällä : Kuvaus kielentämisen käytöstä kieliopin opetuksessa
Sadeaho, Ida (2026)
Sadeaho, Ida
2026
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602052332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202602052332
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee kielentämisen käyttöä opetusmenetelmänä lukiolaisten kielenhuoltoa käsittelevillä oppitunneilla. Kielentämisellä eli sanallistamisella tarkoitetaan ajattelun saattamista kielelliseen muotoon. Opetuskontekstissa se tarkoittaa, että oppija ei pelkästään tuota vastausta, vaan tuo esiin vastaukseen johtaneen päättelystrategian. Tutkimus keskittyy kuvaamaan, miten kielentämistä on mahdollista käyttää opetusmenetelmänä esitellen tehtävätyyppejä, jotka edesauttavat kielentämisen käyttöä kielenhuoltoa opettaessa. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, mitä on kielentäminen, miten se sopii kielenhuollollisen kieliopin opetukseen ja miksi se on varteenotettava opetusmenetelmä kielenhuoltoa opettaessa.
Tämä pro gradu -tutkielma perustuu aiemmin tekemääni tutkimukseen, jonka olen esitellyt kandidaatin-työssäni (Sadeaho, 2023). Tuo tutkimus kuvasi lukiolaisille tehtyä opetuskokeilua, jossa kahdelle ryhmälle opetettiin samansisältöinen, kielenhuoltoa käsittelevä oppikokonaisuus eri opetusmenetelmin. Toiselle ryhmälle tarjottiin kielentämistehtäviä sisältävää opetusta toisen ryhmän keskittyessä tyypillisiin, kieliopin opetuksessa perinteisesti käytettäviin tehtäviin. Opetuskokeilun päätyttyä ryhmien oppimistuloksia vertailtiin. Eri opetusmenetelmät mahdollistivat sen, että tutkimuksen keskiöön voitiin nostaa nimenomaan kielentämisen käyttö tai käyttämättömyys. Vertailemalla oppimistuloksia ryhmien välillä oli mahdollista osoittaa mahdolliset eroavaisuudet ryhmien oppimisessa. Tästä oli johdettavissa päätelmä siitä, onko kielentämistehtävien käyttö vaikuttanut oppimistuloksiin verrattuna tyypillisten tehtävätyyppien käyttöön. Tulokset osoittivat kielentämistehtäviä tehneen ryhmän pärjänneen huomattavasti verrokkiryhmää paremmin. Tämä motivoi tarkastelemaan lähemmin oppimistuloksissa paremmin pärjänneen verrokkiryhmän opetusmenetelmiä, tehtävätyyppejä sekä kielentämisen toteutumista ja vaikuttavuutta.
Tämän tutkielma muodostaa kuvauksen aiemman tutkimukseni oppimistuloksissa paremmin pärjänneen verrokkiryhmän opetuksesta kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksessa kuvaan oppituntien kulkua, käytettyjä opetusmenetelmiä ja tehtävätyyppejä analysoiden niiden tarkoituksenmukaisuutta, toimivuutta sekä vaikutusta kielenhuoltotaitojen kehittymiseen. Analyysin tukena toimivat kielitieteelliset ja kasvatustieteelliset teoriat sekä aiemman tutkimuksen tulokset. Tutkimus nostaa esiin toimivaksi todistettuja menetelmiä ja tehtävätyyppejä, joiden avulla voi hyödyntää kielentämistä kieliopin ja kielenhuollon opetuksessa. Tutkimus myös perustelee, miksi kielentämisellä ja kielentämistehtävien käytöllä on ollut kielenhuoltotaitojen oppimista edistävä vaikutus.
Tutkimus osoittaa, että kielentämistä voi hyödyntää kielenhuoltoa käsittelevillä oppitunneilla valitsemalla tehtäviä, jotka mahdollistavat havainnoista päätelmiin etenemisen. Vuorovaikutuksellinen ja keskusteleva ilmapiiri tuo esiin kielentämisen moniulotteiset mahdollisuudet. Kielentämisen oppimista edistävästä vaikutuksesta kielenhuollon kontekstissa tutkimus johtaa päätelmän, että kielentämistehtävät tehostavat käsiteltävän kielenhuollollisen ilmiön muodon, merkityksen ja käsitteen yhdistymistä toisiinsa.
Tämä pro gradu -tutkielma perustuu aiemmin tekemääni tutkimukseen, jonka olen esitellyt kandidaatin-työssäni (Sadeaho, 2023). Tuo tutkimus kuvasi lukiolaisille tehtyä opetuskokeilua, jossa kahdelle ryhmälle opetettiin samansisältöinen, kielenhuoltoa käsittelevä oppikokonaisuus eri opetusmenetelmin. Toiselle ryhmälle tarjottiin kielentämistehtäviä sisältävää opetusta toisen ryhmän keskittyessä tyypillisiin, kieliopin opetuksessa perinteisesti käytettäviin tehtäviin. Opetuskokeilun päätyttyä ryhmien oppimistuloksia vertailtiin. Eri opetusmenetelmät mahdollistivat sen, että tutkimuksen keskiöön voitiin nostaa nimenomaan kielentämisen käyttö tai käyttämättömyys. Vertailemalla oppimistuloksia ryhmien välillä oli mahdollista osoittaa mahdolliset eroavaisuudet ryhmien oppimisessa. Tästä oli johdettavissa päätelmä siitä, onko kielentämistehtävien käyttö vaikuttanut oppimistuloksiin verrattuna tyypillisten tehtävätyyppien käyttöön. Tulokset osoittivat kielentämistehtäviä tehneen ryhmän pärjänneen huomattavasti verrokkiryhmää paremmin. Tämä motivoi tarkastelemaan lähemmin oppimistuloksissa paremmin pärjänneen verrokkiryhmän opetusmenetelmiä, tehtävätyyppejä sekä kielentämisen toteutumista ja vaikuttavuutta.
Tämän tutkielma muodostaa kuvauksen aiemman tutkimukseni oppimistuloksissa paremmin pärjänneen verrokkiryhmän opetuksesta kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksessa kuvaan oppituntien kulkua, käytettyjä opetusmenetelmiä ja tehtävätyyppejä analysoiden niiden tarkoituksenmukaisuutta, toimivuutta sekä vaikutusta kielenhuoltotaitojen kehittymiseen. Analyysin tukena toimivat kielitieteelliset ja kasvatustieteelliset teoriat sekä aiemman tutkimuksen tulokset. Tutkimus nostaa esiin toimivaksi todistettuja menetelmiä ja tehtävätyyppejä, joiden avulla voi hyödyntää kielentämistä kieliopin ja kielenhuollon opetuksessa. Tutkimus myös perustelee, miksi kielentämisellä ja kielentämistehtävien käytöllä on ollut kielenhuoltotaitojen oppimista edistävä vaikutus.
Tutkimus osoittaa, että kielentämistä voi hyödyntää kielenhuoltoa käsittelevillä oppitunneilla valitsemalla tehtäviä, jotka mahdollistavat havainnoista päätelmiin etenemisen. Vuorovaikutuksellinen ja keskusteleva ilmapiiri tuo esiin kielentämisen moniulotteiset mahdollisuudet. Kielentämisen oppimista edistävästä vaikutuksesta kielenhuollon kontekstissa tutkimus johtaa päätelmän, että kielentämistehtävät tehostavat käsiteltävän kielenhuollollisen ilmiön muodon, merkityksen ja käsitteen yhdistymistä toisiinsa.
