"Parhaat terveisemme täältä lähempää Molotoffin rajaa" : Suomalaisten sotakirjeiden viholliskuva

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkoituksena on selvittää, millä tavalla talvi- ja jatkosodan aikaisissa sotakirjeissä kuvattiin vihollista. Tutkimuksen ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on: Millaisilla käsitteillä suomalaisissa sotakirjeissä kuvataan vihollista? Toisena tutkimuskysymyksenä on: Millaisia ajallisia muutoksia viholliskuvassa tapahtuu talvi- ja jatkosodan edetessä? Ajallisen muutoksen tarkastelua varten on valittu yhdeksän vihollista kuvaavaa termiä ja termejä tarkastellaan laskemalla niiden suhteellinen frekvenssi. Tämä tapahtuu jakamalla jokin tietty kirjemäärä kaikilla kirjeillä. Suhteellinen frekvenssi on tutkimusta varten kerrottu miljoonalla analysoinnin helpottamiseksi ja tulosten selkeyttämiseksi. Toinen maailmansota oli kirjeiden kannalta kulta-aikaa, jolloin kaikissa sotaa käyneissä maissa kirjoitettiin suuret määrät kirjeitä. Suomessa kenttäposti kuljetti talvi- ja jatkosodan aikana noin 1,14 miljardia lähetystä.

Tutkimusaineistona toimii Tampereen yliopiston kansanperinteen arkiston sota ajan kirjekokoelman kirjeistä, jotka tässä tutkimuksessa ovat poikkeuksellisesti digitoidussa muodossa. Digitoituja kirjeaineistoja on myös analysoitu Antconc -ohjelmalla, jonka avulla kirjeiden tutkiminen nopeutuu ja suurten kirjemäärien analysointi on nopeampaa. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana toimii erityisesti diskurssianalyysi, jossa tavoitteena on tutkia puhuttua ja käytettyä kieltä. Diskurssianalyysi sopiikin poikkeuksellisen hyvin juuri digitoitujen aineistojen tutkimiseen. Diskurssianalyysin ohella tutkimuksessa hyödynnetään myös lähilukua, jossa tavoitteena on keskittyä yksityiskohtiin ja samalla huomioida myös laajemmat asiayhteydet.

Tutkimuksessa havaittiin vihollisesta kertovissa kirjeissä tapahtuvan ajallista muutosta, joka korostuu erityisesti vuosina 1940, 1941 ja 1944, jolloin lähes kaikkien termien suhteellinen frekvenssi lähtee kasvuun. Kasvua selittää osaltaan talvisodan päättyminen, jatkosodan hyökkäysvaiheen alkaminen ja Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944. Termien ajallisessa muutoksessa poikkeuksellista on erityisesti asemasodan aika, jolloin monen termin suhteellinen frekvenssi kääntyy laskuun vuosina 1942 ja 1943. Tutkielman toinen tutkimuskysymys tarkasteli sitä, millaisilla termeillä sotakirjeissä vihollista kuvataan. Eniten kirjeissä esiintyi termi ryssä. Tällä termillä voidaan myös kuvata yksittäisen vihollissotilaan ohella myös koko Neuvostoliittoa tai sotavankia. Samalla ryssä saa kirjeissä erilaisia liitteitä, joita ovat muun muassa ryssänmaa ja angloryssä. Vihollinen saattoi myös kirjeissä henkilöityä, johonkin tiettyyn Neuvostoliiton johtohahmoon, joista yleisin oli ulkoministerinä toiminut Vjatseslav Molotov. Molotovin ohella myös Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin esiintyy sotakirjeissä, mutta Molotoviin verrattuna huomattavasti vähemmän. Kirjeissä vihollista saatettiin kuvata myös mielikuvituksellisilla termeillä, joita olivat esimerkiksi barbaari, Goljat ja raakalainen hirviö. Kaiken kaikkiaan sotakirjeissä kuvattiin vihollista hyvin monipuolisilla termeillä, joka kertoi kirjoittajien tunteista vihollista kohtaan.