Health Promotion Capacity Building and Its Application to Finnish Municipalities

Abstract

Tämä väitöskirja tarkastelee <i>health promotion capacity building</i> (HPCB) -käsitteen soveltamista Suomen kuntien terveyden edistämisen rakenteisiin ja käytäntöihin. HPCB nousi kansainväliseen kirjallisuuteen 1990-luvulla. Sen myötä terveyden edistämisen painopiste siirtyi yksilökeskeisistä interventioista organisaatioihin. Kansainvälisestä HPCB-kirjallisuudesta johdettu viitekehys sai nimekseen <i>terveydenedistämisaktiivisuus (TEA)</i>. Viitekehyksen mukaan mitattu kuntien toiminta esitetään vertailukelpoisesti terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisarissa.

Julkaisussa I HPCB:n alkulähteet jäljitettiin innovaatioiden diffuusioteoriaan. Vahvin yksittäinen polku keskittyi valtiotason kapasiteetin rakentamiseen, mutta viime aikoina yhteisökeskeinen näkökulma on ollut vallitseva. Muita kehityskulkuja ovat olleet organisaatioiden kehittäminen, työvoiman kehittäminen, terveyttä edistävät koulut ja saksalainen sovellus <i>Kapazitätsentwicklung</i>. Julkaisussa II todettiin <i>TEA</i>-viitekehyksen mukaan muodostetut ulottuvuudet sisäisesti johdonmukaisiksi ja osoitettiin kehittämiskohteita empiirisessä perusterveydenhuollon aineistossa.

Julkaisussa III perusopetuksen <i>TEA</i>-aineisto yhdistettiin oppilastason aineistoon yläkoululaisten hyvinvoinnista. Peruskoulun tupakkapolitiikan merkitystä tutkittiin esimerkkinä <i>TEA</i>:sta paikallistasolla. Tupakointitapausten säännönmukainen kirjaaminen oli yhteydessä vähäisempään tupakointiin koulun läheisyydessä kouluaikana sekä oppilaiden näkemyksiin siitä, että tupakointi on kiellettyä ja että kieltoa valvotaan. Tuloksissa korostuu <i>TEA</i>:n merkitys erityisesti sosioekonomisesti haastavilla alueilla.

Tämä työ tarkastelee terveydenedistämisaktiivisuutta käsitteellisellä, organisatorisella ja institutionaalisella tasolla. Tulokset osoittavat, että organisaatioiden terveydenedistämisaktiivisuutta voidaan arvioida vertailukelpoisella ja objektiivisella tavalla. Tulokset korostavat jatkuvan kehityksen merkitystä sekä indikaattoreiden jatkuvaa validointia organisaatioiden terveydenedistämisaktiivisuuden kehittämiseksi.

This thesis investigates health promotion capacity building (HPCB) applied to Finnish municipalities. The concept of HPCB emerged in international literature in the 1990s, shifting the focus of health promotion from individual-centred interventions to the organisations implementing them. A framework derived from international HPCB literature was named <i>terveydenedistämisaktiivisuus (TEA)</i>. Activities in different municipal sectors measured using this framework are presented in a comparable format in <i>TEAviisari</i>, a benchmarking tool for HPCB.

Publication I traced the origins of HPCB to the diffusion of innovations theory. The single strongest path within the literature focused on global-level HPCB, however a growing proportion of texts were associated with community capacity building. Other developments detected were organisational development, workforce development, health-promoting schools and German application <i>Kapazitätsentwicklung</i>. Publication II examined the applicability of the <i>TEA</i> framework to empirical primary health care data, finding internally consistent dimensions but also room for improvement.

Publication III combined <i>TEA</i> data from basic education with pupil-level wellbeing data. The significance of school tobacco policies was studied as local-level example of <i>TEA</i>. Systematic recording of smoking incidents was associated with lower levels of smoking near the school during school hours as well as pupils’ perceptions that smoking is prohibited, and that the restrictions are being monitored. The results highlight the importance of <i>TEA</i> especially in socioeconomically challenged areas.

This thesis explores HPCB across conceptual, organisational, and institutional levels. The findings demonstrate that HPCB can be assessed in a structured and comparable manner. The findings underscore the importance of continued development and further validation of the indicators to strengthen the evidence base for organisational HPCB.