Käyttäjän ja Spotifyn suosittelujärjestelmien välinen informaatiovuorovaikutus

Abstract

Tämä Pro gradu -tutkielma tarkastelee käyttäjän ja Spotifyn suosittelujärjestelmien välistä informaatiovuorovaikutusta. Tutkimuksen lähtökohtana oli musiikkiin liittyvä tiedonhaku, joka eroaa monista muista tiedonhaun muodoista. Relevantti musiikki ei määräydy yksiselitteisten faktojen tai objektiivisten kriteerien perusteella, vaan on usein sidoksissa käyttäjän henkilökohtaisiin mieltymyksiin, tunteisiin ja käyttötilanteeseen. Tästä syystä käyttäjät ovat musiikin suoratoistopalveluissa erityisen riippuvaisia suosittelujärjestelmistä. Spotify valikoitui tutkimuskohteeksi, sillä se on yksi maailman laajimmin käytetyistä musiikin suoratoistopalveluista. Spotifyn toiminta perustuu kehittyneisiin suosittelujärjestelmiin, joiden tavoitteena on tukea käyttäjää tiedonhaussa ja sisällön löytämisessä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hakutehtävän rakenteellinen kompleksisuus ja käyttäjän kokema vaikeus vaikuttavat käyttäjän sitoutumiseen, kokemukseen ja tyytyväisyyteen Spotifyn suosittelujärjestelmiä käytettäessä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja aineisto kerättiin kesällä 2025 sähköisellä Microsoft Forms -kyselylomakkeella. Tutkimuksessa hyödynnettiin O’Brienin ja Tomsin (2008) kehittämää User Engagement Scale (UES) -mittaria, jonka avulla arvioitiin käyttäjien uppoutumista, tunnetason sitoutumista ja kokonaistyytyväisyyttä. Kyselyyn osallistui 21 henkilöä, joista kukin suoritti kolme eri kompleksisuustason hakutehtävää. Näin lopullinen analysoitava aineisto koostui 63 vastauksesta. Aineisto analysoi-tiin tilastollisin menetelmin tarkastelemalla sitoutumisen eri ulottuvuuksien vaihtelua suhteessa tehtävien kompleksisuuteen ja koettuun vaikeuteen.

Tulokset osoittivat, että tehtävän rakenteellinen kompleksisuus ja käyttäjän kokema vaikeus olivat vain osittain yhteydessä toisiinsa. Monimutkaisuuden lisääntyminen ei automaattisesti lisännyt vaikeuden kokemusta, vaan päinvastoin korkean kompleksisuuden tehtävä saatettiin kokea jopa helpoimmaksi. Tämä korosti käyttäjäkokemuksen subjektiivista luonnetta ja osoitti, että sitoutuminen rakentuu dynaamisessa vuorovaikutuksessa tehtävän, käyttäjän ja järjestelmän välillä. Tulokset viittasivat siihen, että käyttäjän kokemaan vaikeuteen vaikuttavat tehtävän rakenteen ohella vahvasti yksilölliset tekijät, kuten tehtävän mielekkyys, aiempi kokemus ja kiinnostus sisältöä kohtaan.