Digitaalinen parateksti merkityksen määrittäjänä : Poliittisen epäpolitisoituminen Audiblen adaptaatiossa sekä sitä kehystävässä TikTok-videossa George Orwellin romaanista Vuonna 1984

Abstract

Tutkielma tarkastelee digitaalisen paratekstin vaikutusta George Orwellin teoksesta Vuonna 1984 (1949) tehdyn äänikirja-adaptaation merkityksen tulkintaan. Digitaalisena paratekstinä tutkin viraali-ilmiöön osallistunutta TikTok-videota, jossa katkelma äänikirjan kidutuskohtauksesta kehystetään audioerotiikaksi. Tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten kidutuskohtaus on mahdollista muuntaa audioerotiikaksi, sekä pohtia, kyetäänkö kidutuskohtaukseen paratekstin jälkeen asemoitumaan alkuperäisteoksen vaatimalla tavalla.

Tutkimuksen yhtenä keskeisenä tarkastelukulmana on affektin vaikutus tulkintaan. Esitän, että juuri kipuun liittyvän affektin kulkeutuminen ensin mediumista toiseen ja sitten sosiaalisen median kontekstiin selittää tulkinnassa tapahtuneita muutoksia. Erittelen kivun kerronnallistamisen eroavaisuuksia tekstissä ja dramatisoidussa audiossa sekä osoitan, että adaptaation ratkaisuissa alkuperäisteoksen anti-totalitaristinen eetos kärsii. Tutkimalla kivun välittämistä siinä pohdin, miten auditiivisen mediumin kerronnalliset piirteet mahdollistavat ääniklipin leviämisen TikTokissa.

TikTokin alustan piilevää normatiivisuutta sekä kontekstien romahtamista tarkastellaan nojaten Zizi Papacharissin (2015) affektiivisten yhteisöjen käsitteeseen. Affektin läsnäolo sosiaalisen median kontekstissa luo voimakkaan ihmisten välisyyden tunteen, joka selittää affektiivisten yhteisöjen syntyä. Vahva affektiivisuus johtaa tutkimuskohteessa alkuperäisteoksen poliittisen eetoksen kannalta sivustakatsojuuteen, jossa Orwellin kertomuksen tarjoamaan yhteiskuntakriittisen tarkastelun asemaan ei asetuta. Algoritmisen kulttuurin kannustama intensiivisen tunneilmaisun normi vaikuttaa myös kirjallisen teoksen, tässä tapauksessa auditiivisen adaptaation markkinointiin ja poetiikkaan, jolloin algoritmeilla on vaikutusta kirjallisiin ilmaisukeinoihin ja kulttuuriseen arvonmuodostukseen. Kiinnitän huomiota siihen, miten ilmiön affektiivisuus palvelee adaptaation tuottajan Audiblen kaupallisia tavoitteita.

Paratekstien vaikutukset tekstin tulkintaan voivat tämän tutkimuksen perusteella olla suuria. Digitaalisten alustojen kontekstien romahtamisen myötä lukijoilla on merkittävää valtaa neuvotella tekstien merkityksiä, eikä tekijän auktoriteetin painottaminen enää riitä määrittämään, mikä on paratekstiä. Sosiaalisen median teksteihin ulottama monimutkainen vaikutussuhde selittyy hyvin Paul Dawsonin diskursiivisella kommunikaatiomallilla. Esitän, että TikTok-videon läheinen tilallinen yhteys adaptaatioon sekä sen funktio toimia kynnyksenä tekevät videosta lukijan odotuksia muovaavan paratekstin, jonka ei voi sanoa olevan linjassa tekijän teokselleen tarkoittaman merkityksen kanssa. Tutkimus osallistuu täten keskusteluun paratekstien määritelmästä digitaalisten alustojen muuttuvassa ympäristössä.

Johtopäätöksissä pohdin, mitä tutkimuskohteen kautta voidaan päätellä kirjallisuuskentän toimijoista ja tahoista, joiden parissa kirjallisuuden arvonmuodostusta tällä hetkellä muovataan. Tutkielman taustalla vaikuttavat Simone Murrayn tutkimus ja Pierre Bourdieun teoria kirjallisen kentän toimijoista ja instituutioista, joiden riippuvuussuhteet ovat digitaalisessa ympäristössä jatkuvassa muutoksessa. Orwellin keskeinen asema kulttuurisessa mielikuvituksessamme painottaa tutkimuskohteen mielekkyyttä. Yhteiskuntakriittisyys on hänen tuotantonsa ydintä. Siksi tuntuu tärkeältä tarkastella, miten nykyisessä kulttuuriympäristössä ja yhteiskunnallisessa ilmapiirissä käsitellään hänen selkeän poliittista, anti-autoritatiivista teostaan. Kuten tutkimuksessa osoitan, alkuperäisteos riisutaan paratekstissä kaikesta poliittisesta merkityksestään.