Sähkökuorma-auton ominaisuuksien huomiointi reitti- ja aikataulusuunnittelussa

Abstract

Ilmastonmuutoksen myötä tarve siirtyä vähäpäästöisempiin käyttövoimiin kasvaa myös tiekuljetuksissa, sillä liikenne aiheuttaa suuret kasvihuonekaasupäästöt. Liikenteen päästöistä tieliikenteen osuus on suuri. Vähäpäästöisempiä käyttövoimia ovat muun muassa sähkö sekä erilaiset biopolttoaineet. Vähäpäästöisillä käyttövoimilla toimivien kuorma-autojen määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Erityisesti ensirekisteröityjen sähkökuorma-autojen määrä on kasvanut 2020-luvulla.

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja arvioida sähkökuorma-auton ominaisuuksien vaikutuksia reitti- ja aikataulusuunnitteluun sekä perehtyä sähkökuorma-auton keskeisiin eroihin dieselkuorma-autoon verrattuna. Osana tutkimusta suoritetaan tapaustutkimus yhteistyössä kuljetusyrityksen kanssa, missä sovelletaan esiin nousseita havaintoja todellisessa tilanteessa. Tarkasteltava kalusto rajataan niin tapaustutkimuksessa kuin muussakin työssä koskemaan kevytkuorma-autoja. Lisäksi rajataan tarkastelu koskemaan kappaletavaran toimituksia ja noutoja sisältäviin kuljetuksiin pääasiassa kaupunkijakelun näkökulmasta.

Reitti- ja aikataulusuunnittelu tapahtuvat usein lähes käsi kädessä. Molemmissa tulee ottaa huomioon useita tekijöitä, kuten käyntipaikkojen määrä, niiden väliset etäisyydet ja liikenneympäristön piirteet. Reitti- ja aikataulusuunnittelun tulos on yleensä kompromissi, kun pyritään muodostamaan kuljetusyrityksen ja asiakkaiden kannalta toteuttamiskelpoiset ja kannattavat reitit ja aikataulut.

Sähkökuorma-auto eroaa perinteisestä polttomoottorikäyttöisestä kuorma-autosta erityisesti lyhyen toimintamatkan, pitkän latausajan ja rajallisen latausverkoston takia. Akkujen paino voi vaikuttaa sähkökuorma-auton kantokykyyn samankokoiseen dieselautoon verrattuna.

Reitti- ja aikataulusuunnittelussa tulee ottaa huomioon sähkökuorma-autojen ominaisuudet, jotka vaikuttavat suunnitteluun merkittävästi. Esimerkiksi lataustarve tuo kokonaan uuden ulottuvuuden, sillä dieselkuorma-auton kohdalla polttoaineen saatavuutta tai tankkaamisen kestoa ei ole juuri tarvinnut ottaa erikseen huomioon.

Tapaustutkimuksessa havaitaan sähkökuorma-auton käyttöön siirtymisen olevan teoriassa mahdollista tarkasteltavilla reiteillä, mutta se vaatisi vielä tarkempia lisäselvityksiä etenkin taloudellisten näkökulmien osalta. Toimintamatkojen ja latausaikojen perusteella osa työssä tarkastelluista, markkinoilla jo olevista sähkökuorma-autoista, voisi työssä tehdyn tarkastelun perusteella olla käyttökelpoisia nykyisille reiteille. Edellytyksenä käyttöönotolle on, että varmistetaan latausmahdollisuudet ja latausaikojen sopiminen aikatauluihin.

Työn yhteenvetona todetaan, että yleisesti sähkökuorma-autoihin siirtyminen on etenkin reitti- ja aikataulusuunnittelun kannalta vielä tällä hetkellä haastavaa, mutta tulevaisuudessa tilanne tulee parantumaan monella osa-alueella, kuten tapaustutkimuksessakin havaitaan. Helpointa sähköistyminen voisi olla kaupunkijakelun reiteillä esimerkiksi tapaustutkimuksen kaltaisissa tapauksissa.

Jatkotutkimuksena voisi olla mielenkiintoista tutkia aihetta taloudellisista näkökulmista, kuten tarkastella sähköistymisen riskejä ja mahdollisuuksia muun muassa sähkökuorma-auton investointikustannukset ja käytön aikaiset kustannukset huomioiden. Toisaalta etenkin akku- ja latausteknologioiden kehittyessä ja latausverkoston laajentuessa tällä hetkellä nopeasti voisi olla mielenkiintoista toistaa tämä sama tutkimus muutaman vuoden kuluttua.