Yläkoulun opettajien sisäisen kansalaispätevyyden yhteys heidän näkemyksiinsä demokratiakasvatuksesta ja roolistaan sen toteuttajina

Abstract

Demokratiakasvatus on vahvasti sisällytetty voimassa olevaan vuoden 2014 opetussuunnitelmaan. Suomalaisen opettajan autonomian ja pedagogisten vapauksien vuoksi on erityisen tärkeää tutkia ja ymmärtää opettajien taustatekijöiden vaikutusta pedagogisiin päätöksiin. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin yläkoulun opettajien sisäisen kansalaispätevyyden yhteyttä heidän näkemyksiinsä demokratiakasvatuksesta ja opettajien roolista sen toteuttajina. Lisäksi tarkastellaan opetusvuosien ja yhteiskuntaopin opetuksen yhteyttä näkemyksiin demokratiakasvatuksesta ja opettajien roolista sen toteuttajina.

Tutkielman aineistona käytetään Yläkoulun opettajat demokratiakasvattajina 2023- kyselytutkimusaineistoa, joka on kerätty osana Suomen Akatemian ja Svenska kulturfondenin rahoittamaa EPIC-hanketta. Aineisto käsittelee yläkoulun opettajien näkemyksiä demokratiasta, poliittisesta osallistumisesta sekä sitä, millaiset edellytykset heillä on toteuttaa demokratiakasvatusta työssään. Tässä tutkielmassa aineistoa on analysoitu kvantitatiivisin menetelmin soveltaen ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä.

Tutkielman tulosten mukaan sisäisen kansalaispätevyyden havaittiin olevan yhteydessä opettajan roolin merkityksellisyyden kokemiseen demokratiakasvatuksessa, sekä näkemykseen siitä, että koulun demokratiakasvatuksella voidaan tukea nuorten yhteiskunnallista osallistumista. Mitä korkeampi sisäinen kansalaispätevyyden taso opettajalla on, sitä merkittävämpänä hän koki opettajan roolin yläkoulun demokratiakasvatuksessa. Korkeampi sisäinen kansalaispätevyys oli tulosten mukaan yhteydessä siihen, että demokratiakasvatus koettiin nuorten yhteiskunnallista osallistumista tukevaksi.

Lisäksi yhteiskuntaopin opettajat näkevät opettajan roolin demokratiakasvatuksessa merkittävämpänä kuin muiden aineiden opettajat. Opettajan uran pituudella, sisäisellä kansalaispätevyydellä tai yhteiskuntaopin opetuksella ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä näkemykseen siitä, että demokratiakasvatuksen tulisi olla osa kaikkia oppiaineita.

Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että opettajan uran pituudella eli työvuosien määrällä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä opettajien sisäisen kansalaispätevyyden tasoon, heidän näkemyksiinsä demokratiakasvatuksesta tai opettajan roolista siinä. Tämä tulos voi viitata siihen, että sisäinen kansalaispätevyys tai asenteet demokratiakasvatusta kohtaan eivät muodostu automaattisesti työvuosien myötä, vaan ovat todennäköisemmin yhteydessä muihin tekijöihin, kuten henkilökohtaiseen kiinnostukseen tai koulutuksen kautta syntyneisiin arvoihin ja asenteisiin. Jatkossa olisi mielenkiintoista ja tärkeää tutkia mistä erot opettajankoulutuslaitosten välillä johtuvat ja millaiset taustatekijät opettajankoulutuslaitosten opetushenkilökunnassa vaikuttavat tehtyihin painotuksiin ja pedagogisiin päätöksiin.