Terveysselvitykset hevosvakuuttamisessa : Standardoitu vs. räätälöity selvitys vakuutusprosessissa

Abstract

Hevosen omistaminen on monelle pitkäaikainen haave. Hevosen omistamiseen liittyy kuitenkin paljon kustannuksia, joista monet eläinlääkärikustannukset ovat arvaamattomia ja voivat nousta korkeiksi. Hevosvakuutusten avulla näitä kustannuksia voidaan osittain hallita. Terveysselvitys on merkittävässä roolissa hevosvakuuttamisessa ja siksi tutkielma pyrkii selvittämään, koetaanko terveysselvitykseen käytetyllä pohjalla olevan merkitystä vakuutusprosessin tehokkuuteen. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Miten vakuutusprosessien keston ja lisäselvityspyyntöjen yleisyyden koetaan eroavan, kun verrataan vakuutusyhtiön terveysselvityslomaketta käyttäneitä muuta selvitysmuotoa käyttäneisiin? 2. Koetaanko prosessin keston tai lisäselvityspyyntöjen eroavan hevosen taustatekijöiden mukaan? 3. Millaisia perusteluja on esitetty yhtäältä vakuutusyhtiön standardoidun pohjan käytölle ja toisaalta käyttämättä jättämiselle?

Ensimmäisessä teorialuvussa tarkasteltiin hevosvakuutusten asemaa Suomen vakuutusmarkkinoilla, vakuutustuotteiden rakennetta sekä vakuutusprosessia yleisellä tasolla. Lisäksi toisessa teorialuvussa käsiteltiin standardoitujen ja räätälöityjen käytäntöjen eroja ja yhtäläisyyksiä vakuutusprosessissa. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Aineisto koostui neljän Suomessa toimivan asiantuntijan puolistrukturoiduista haastatteluista, joista kaksi edusti vakuutusyhtiön vastuunvalintaa ja vakuutustuotteita, yksi vakuutusyhtiön korvauskäsittelyä ja yksi yksityistä eläinlääkäriä. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vakuutusprosessin sujuvuus ei ole yksiselitteisesti sidoksissa käytettyyn terveysselvityspohjaan, vaan ennen kaikkea selvityksen sisällölliseen laatuun, selkeyteen ja kattavuuteen. Vakuutusyhtiön terveysselvityslomakkeella on tärkeä rooli vastuunvalinnan tukena, mutta se ei haastattelujen perusteella yksinään lyhennä vakuutusprosessin kestoa tai vähennä lisäselvityspyyntöjen tarvetta verrattuna muihin selvitysmuotoihin, kuten ostotarkastuksiin. Hevosen taustatekijöistä erityisesti vakuutusarvon määrittäminen nousi esiin prosessin kestoon vaikuttavana tekijänä, kun taas ikä, rotu ja käyttötarkoitus eivät aineiston perusteella merkittävästi hidasta prosessia. Tutkielma tarjoaa käytännönläheisen näkökulman hevosvakuutusten vakuutusprosessiin ja tuottaa uutta tietoa terveysselvitysten roolista osana suomalaisten vakuutusyhtiöiden päätöksentekoa.